universalismi

Universalismi viittaa näkemykseen, jonka mukaan tietyt periaatteet, arvot tai lopputulokset ovat yleispäteviä riippumatta kulttuurista, paikasta tai ajankohdasta. Se esiintyy sekä filosofiassa, etiikassa että teologiassa, ja siihen liittyy usein keskustelu siitä, missä määrin ihmisyhteisöillä on yhteisiä normeja tai totuuksia.

Teologiassa universalismi tarkoittaa opetusta siitä, että pelastus tai lopullinen sovitus on mahdollinen kaikille olennoille. Kristillisessä perinteessä universalistisia käsityksiä on muokannut muun muassa varhaishistorian Origenes ja myöhemmin 1700–1800-luvuilta lähtöisin olleet universalistiset liikkeet sekä eri maiden kirkkomallit. Nykyisin universalistiset näkemykset voivat korostaa Jumalan armoa, kattavaa anteeksiantoa tai universaalia kokoa, tosin ne voivat rinnastua erilaisiin tulkintoihin pelastuksen ehdoista.

Moraali- ja poliittisessa ajattelussa universalismi tarkoittaa usein objektiivisten moraalisten totuuksien tai yleismaailmallisten oikeuksien uskoa. Moraalinen universalismi väittää, että on olemassa tilanteesta riippumatta sovellettavia periaatteita, kun taas poliittinen universalismi yhdistyy kosmopoliittisiin ja ihmisoikeuksiin liittyviin näkökohtiin. Kritiikin mukaan universaaleja normeja on mahdoton sovittaa jokapäiväiseen kulttuuriseen moninaisuuteen, mikä herättää relativismin, particularismin ja pluralismin keskustelun.

Ihmisoikeuksien keskustelussa universaalius korostaa, että perusihmisoikeudet kuuluvat kaikille ihmisille ihmisarvosta riippumatta. Samaan aikaan tulkinta ja toteuttaminen kohdistuvat kulttuurisiin ja yhteiskunnallisiin eroihin, mikä pitää yllä kiistanaihetta universaalien oikeuksien käytännön sovellettavuudesta. Katso myös universalismi uskonnossa, cosmopolitanismi ja ihmisoikeudet.