unilateraaliset

Unilateraaliset viittaavat toimiin, politiikkoihin tai asenteisiin, joita toteutetaan yksipuolisesti ilman toisten toimijoiden suostumusta, yhteistyötä tai sopimusta. Termiä käytetään sekä kansainvälisessä politiikassa että kansallisessa julkisessa hallinnossa kuvaamaan tilannetta, jossa yksi toimija päättää ja toteuttaa toimet itsenäisesti.

Käytännössä unilateraaliset toimet voivat olla sekä kansallisia, kuten lainsäädännöllisiä muutoksia, että kansainvälisiä, kuten pakotteiden asettaminen, tunnustamisen yksipuolinen toteuttaminen tai sopimuksista vetäytyminen ilman vastavuoroista suostumusta. Kansainvälisessä politiikassa ne eroavat monenvälisistä ja kahdenvälisistä toimista, joissa useampi osapuoli on osallisena ja kiinnittää huomiota kompromisseihin. Unilateraalisuus heijastaa usein voimatasapainon, geopoliittisten intressien sekä nopean reagoinnin tarvetta.

Lainsäädännöllinen ja eettinen arviointi vaihtelee. Toisaalta yksipuoliset toimet voivat tarjota nopean vastauksen turvallisuus- tai talousuhliin. Toisaalta ne voivat rikkoa kansainvälisiä velvoitteita, heikentää luottamusta ja lisätä vastatoimia sekä aiheuttaa epävakautta. Yksipuolisuus on usein kiistanalainen keino vaikuttaa, ja sen hyötyjä sekä riskejä tarkastellaan suhteessa kontekstiin ja tavoitteisiin.

Esimerkkejä ovat maakohtaiset pakotteet tai talousjärjestelyt, tunnustamisen yksipuolinen päätös tai sopimuksista vetäytyminen. Toisaalta kriisitilanteissa yksipuoliset toimet voivat olla väliaikaisia keinoja, kunnes laajempaa konsensusta saavutetaan.

Lisätietoja: yksipuolinen toiminta, monenvälinen toiminta ja kansainväliset suhteet.