tykkejä

Tykki on suomalainen termi suurikokoiselle ampuma-aseelle, jolla on pitkä kantama ja jonka tehtävänä on antaa raskasta tulta etäisyydeltä. Yleisesti sillä viitataan artilleriajärjestelmiin, kuten kenttätykkeihin ja haubitseihin, ja sana kattaa sekä historialliset että nykyiset aseet. Tykki voi tarkoittaa sekä yksittäistä asetta että koko tykistön muodostamaa kokonaisuutta.

Kielitieteellisesti tykki taivutetaan sekä yksikkö- että monikkomuodossa. Nominatiivin monikko on tykit; partitiivinen monikko on tykkejä. Tämä tarkoittaa, että sanalla voi olla sekä yksittäistä asetta koskevia viitteitä että epävarmaa tai osittaista määrää kuvailtaessa useita aseita, esimerkiksi “varastosta löytyi tykkejä” tai “tämä raportti käsittelee tykkejä.”

Historiallisesti tykistö on ollut keskeinen osa Suomen puolustusta sekä Ruotsin että Venäjän hallinnon aikana. 1600-luvulta alkaen valmistelu ja hankinta tykkejä ovat kuuluneet normaaliin sotilaalliseen varusteluun, ja 20. ja 21. vuosisadalla tykistöä kehitettiin ja modernisoitiin vastaamaan uudenlaisia sotilaallisia tehtäviä. Nykyään tykistöä ylläpidetään ja käytetään osana Puolustusvoimien taisteluvalmiutta, yhdistäen perinteistä kalustoa sekä moderneja järjestelmiä sekä maa- että merivoimien tarpeisiin.

---