tykistöä

Tykistö on sotilaallisen tulivoiman keskeinen osa, joka käyttää suurikokoisia aseita ja niiden ammuksia pitkien etäisyyksien takana. Tykistön tarkoituksena on tukea maavoimia, tuhota vastustajan kohteita sekä hallita maaston ja etenemisen edellytykset. Tykistöä käytetään sekä hyökkäys- että puolustustilanteissa, usein epäsuoran tulituksen kautta, jolloin laukaukset osuvat kohteisiin ilman suoraa näkyvyyttä.

Kenttätykistö koostuu kiinteistä tai liikkuvista kanuunista ja haubitseista, jotka voivat tarjota sekä lyhyen että pitkän kantaman tulitukea. Itseajavat tykistöt ovat ajoneuvoon sijoitettuja järjestelmiä, jotka tarjoavat suuremman liikkuvuuden ja suojan. Raketti- ja ohjus-tykistö mahdollistavat erittäin pitkäkantaman tulituksen ja suurimman tulivoiman.

Toiminta ja logistiikka

Toiminta perustuu huolelliseen tulenjohtoon, kohteiden paikantamiseen ja laukaisujen valintaan. Ammukset ovat erilaisia räjähtäviä ja sirpaleammuksia sekä erityistehtäviin tarkoitetut kappaleet. Tykistön käyttö vaatii runsaasti logistiikkaa: ammukset, polttoaine, kuljetus sekä huolto ovat kriittisiä.

Kansainvälinen kehitys

Tykistö on kehittynyt merkittävästi 1900-luvulla, jolloin kehitettiin nopeammat, tarkemmat ja liikkuvammat järjestelmät. Modernissa taistelussa se integroidaan tietotekniikan, ilmavalvonnan ja kenttäjohtamisen kanssa. Kansainvälinen oikeus säätelee tykistön käyttöä ja korostaa siviilien suojelua konfliktitilanteissa.