turvallisuusstandardia

Turvallisuusstandardi on standardoitu dokumentti, joka asettaa vaatimuksia tai ohjeita tuotteiden, palvelujen tai järjestelmien turvallisuuden varmistamiseksi. Turvallisuusstandardit voivat käsitellä esimerkiksi koneiden ja laitteiden turvallisuutta, työympäristöjä, ohjelmisto- ja tietoturvaan liittyviä turvallisuusvaatimuksia sekä prosessien tai toimintatapojen turvallisuutta. Ne voivat olla sekä teknisiä että hallinnollisia.

Turvallisuusstandardit kehitetään kansainvälisesti ja kansallisesti standardointiorganisaatioiden yhteistyön tuloksena. Kansainvälisiä ovat ISO, IEC ja niiden yhdessä julkaisemat standardit, kuten ISO/IEC 61508 tai ISO 45001. Euroopassa vaikuttavat EN-normit sekä kansalliset sovellukset. Usein standardit ovat vapaaehtoisia, mutta ne voivat tulla pakollisiksi lainsäädäntöjen tai hankintavaatimusten kautta.

Rakenteeltaan standardit voivat olla suorituskykylähtöisiä tai määräysteltyjä, ja ne voivat sisältää testausmenetelmiä, mittausarvoja sekä turvallisuusjohtamisjärjestelmiä. Esimerkkejä: ISO 13849 (koneiden turvallisuus), ISO 12100 (koneiden suunnittelun turvallisuus), ISO 45001 (työterveys- ja työsuojelun hallintajärjestelmä), ISO 26262 (autoteollisuuden toiminnallinen turvallisuus).

Kun standardeja noudatetaan, ne voivat helpottaa markkinoille pääsyä ja riskienhallintaa. EU:ssa harmonisoidut standardit voivat tarjota osoituksen yhdenmukaisuudesta direktiivien vaatimuksia vasten; tuotteet voivat saada CE-merkinnän osoituksena vaatimustenmukaisuudesta.

Suomessa turvallisuus- ja muita standardeja koordinoi Suomen Standardointiliitto (SFS) sekä kansallinen jalkauttaminen hakien. Standardointiaineistoa sovelletaan sekä julkiseen hankintaan että yritysten sisäiseen riskienhallintaan.