tuntuvuus

Tuntuvuus on suomen kielen termi, jolla tarkoitetaan ilmiön havaittavuutta tai koettavuutta. Se kuvaa sen asteen, jolla jokin on havaittavissa aistein tai havaitsemisella. Tuntuvuutta käytetään sekä arkisessa puheessa että kirjoitetussa tekstissä sen kuvaamiseen, miten voimakkaasti, selvästi tai nopeasti jokin esiintyy.

Sanalla on juurensa verbissä tuntua, joka merkitsee tuntua tai tuntua joltakin, sekä -vuus-päätteestä, joka muodostaa ominaisuuden tai laadun ilmaisijan. Tämä yhdistelmä viittaa ilmiön kykyyn herättää havaintoa.

Käyttöalueet ovat moninaisia. Aistimisen yhteydessä tuntuvuus voi kuvata värejä, ääniä tai tekstuureja. Suunnittelussa ja viestinnässä tuntuvuus tarkoittaa, kuinka nopeasti käyttäjä havaitsee muutoksen esimerkiksi käyttöliittymässä. Taide ja kirjallisuus voivat käyttää tuntuvuutta kerronnan ilmaisullisen voiman tai tehokeinon kuvaamiseen, ja filosofia sekä psykologia tutkivat havaintojen laatua sekä subjektiivista kokemusta.

Koska tuntuvuus on pitkälle subjektiivinen ja kontekstiriippuvainen, sitä ei ole standardoitu mittari. Tutkimuksessa sitä voidaan tarkastella havaintokynnyksen, subjektiivisten rating-arvioiden tai eksperimentin kautta ilmiön havaittavuuden mittauksena.

Liittyviä käsitteitä ovat tuntua, havaittavuus, havainto ja aistimus.