tuholaistilanteet

Tuholaistilanteet ovat tilapäisiä tai pitkäkestoisia tilanteita, joissa tuholaishyönteiset, kasvituholaiset, eläin- tai sienituholaiset tai muut haitalliset organismit aiheuttavat merkittävää vahinkoa viljelyksille, metsille, varastoiduille tuotteille tai ihmisten terveydelle. Tällaiset tilanteet voivat kehittyä nopeasti ja ne vaativat usein koordinoitua toimintaa viranomaisten, elinkeinoelämän ja tutkijoiden välillä sekä kansallisesti että kansainvälisesti.

Tuholaistilanteet voidaan luokitella sekä biologisiin ilmiöihin (esimerkiksi tuhohyönteiset ja kasvituholaiset sekä niiden aiheuttamat taudit), että varastointi- tai logistisiin tilanteisiin, joissa haitalliset lajit leviävät tai aiheuttavat vahinkoja tavaraketjuissa. Taustalla vaikuttavat tekijät voivat olla ilmasto- ja ympäristötekijät, globalisaatio sekä kansainväliset kuljetukset, torjuntamenetelmien vastustuskyvyn kehittyminen ja viljely- sekä varastointikäytäntöjen vaihtelut.

Seuranta ja varhaissvaroitus ovat keskeisiä keinoja pienentää vahinkoja. Kenttäseuranta, louhintamerkkien kartoitus sekä varhaisen tiedon välittäminen auttavat määrittämään uhkatekijät ja priorisoimaan torjuntatoimenpiteet. Riskinarviointi ja varautuminen voivat sisältää ennakoivia suunnitelmia, karanteeneja, bioseurannan kehittämistä sekä toimitusketjujen suojaamista.

Torjunnassa painotetaan integroitu tuhohyönteistentorjunta (IPM), joka yhdistää kulttuurisia keinoja, biologisia kontrollimuotoja sekä kemiallisia torjuntatoimia harkiten ja oikea-aikaisesti. Tavoitteena on ehkäistä uusien tuholaisten pääsyä alueille, vähentää vahinkoja ja minimoida ympäristö- sekä terveysriskit. Viranomaiset sekä maatalous-, elintarvike- ja ympäristöalojen toimijat vastaavat ohjeistuksista, valvonnasta ja tiedonjakamisesta sekä kansallisella että EU-tasolla.