trifunktionaaliset

Trifunktionaaliset ovat aineita, joilla on kolme reagoivaa toimintoryhmää. Näitä ryhmiä voivat olla esimerkiksi hydroksyylit, karboksyylit, epoksit tai acrylaatit. Tri- tai trifunktionaalisuus viittaa siihen, että molekyylillä on kolme potentiaalista kohtaa, joissa se voi muodostaa sidoksia tai osallistua polymeroitumis- tai kondensaatioketjuun. Tämän vuoksi trifunktionaaliset aineet ovat keskeisiä polymeerien ja verkostojen rakentamisessa.

Käytännössä trifunktionaaliset monomeerit mahdollistavat kolmiulotteisten verkkojen muodostumisen, kun ryhmät reagoivat toistensa kanssa. Tämä johtaa korkeampaan verkoston tiheyteen verrattuna bifunktionaalisiin yhdisteisiin ja siten erilaisiin mekaanisiin ominaisuuksiin sekä lämmönkestävyyteen. Funktionalisointitaso ja reaktiivisuuden hallinta vaikuttavat geloitumiseen, hitsaukseen ja lopullisen polymerin jäykkyyteen. Flory–Stockmayerin teorian mukainen verkoston muodostumisraja kuvaa, milloin monomeerit muodostavat kyvyn muodostaa huomattava verkko.

Esimerkkejä trifunktionaalisista aineista ovat tri- tai trifunktionaaliset epoksidit sekä triesteri- tai triakrylaatit. Myös kolmiarvoiset alkoholit tai karboksaatit voivat toimia trifunktionaalisina rakennuspalikoina polymeerien tai pinnoitteiden valmistuksessa. Näissä aineissa projektien tarkoituksena on säätää kiinnittyvyyttä, mekaanista lujuutta sekä lämpötilankestoa.

Käyttökohteita ovat maali- ja pinnoiteaineet, liima-aineet sekä erilaiset komposiittimateriaalit, joissa halutaan vahvoja ja jäykkiä kolmiulotteisia verkkoja. Trifunktionaalisuus tarjoaa siten keinon vaikuttaa sekä rakenteen tiheyteen että siihen liittyviin ominaisuuksiin.