toistumaton

Toistumaton on suomenkielinen adjektiivi, joka tarkoittaa ’ei toistuvaa’ tai ’ei toistuvaa’. Sanaa käytetään kuvaamaan ilmiöitä, rakenteita tai malleja, joissa ei esiinny säännöllistä tai ennustettavissa olevaa toistumista. Se esiintyy muun muassa matematiikassa, kieliopissa, musiikissa ja arkipäiväisessä kielessä. Yleisiä yhdyssanoja ovat esimerkiksi toistumaton desimaali ja toistumaton rakenne.

Matematiikassa toistumaton desimaali tarkoittaa desimaaliesitystä, joka ei lopu eikä koskaan osoita toistuvaa jaksoa. Rationaaliluvun desimaali on joko lopullinen tai alkaa toistaa jakson, kun taas toistumaton desimaali viittaa irrationaaliseen lukuun. Esimerkiksi luvut kuten √2 ja π ovat ominaisuudeltaan toistumattomia desimaaleja, sillä niiden desimaaliesitys on ei-lopullinen eikä toistu säännöllisesti.

Toistumattomuudelle voidaan käyttötarpeen mukaan antaa muitakin konteksteja. Kielessä ja kirjallisuudessa sana viittaa usein rakenteisiin tai ilmaisuun, jossa toistoa ei vältellä tai joissa vaihtelu on ilmeistä. Musiikissa ja taiteessa toistumattomat motiivit voivat tarkoittaa teemoja, jotka eivät toistu muodollisesti samalla tavalla koko teoksessa.

Etymologia: sana muodostuu verbin toistaa (toistaa) sekä negatiivisesta päätteestä -mato-n, jolloin merkitys on 'ilmaisu tai rakenne, joka ei toistu'. Taivutusmuodot noudattavat suomen adjektiivin taivutussääntöjä.

Sanan lähimuotoja ja lähellä olevia käsitteitä ovat toistuva, desimaali, irrationaalinen luku sekä termit, jotka liittyvät toistuvuuden tai sen puuttumisen kuvaukseen.

See also: toistuva, desimaali, irrationaalinen luku.