todennäköisyysnäytteenottoon

Todennäköisyysnäytteenotto on tilastollinen menetelmä, jossa populaatiosta valitaan otos siten, että jokaisella populaation alkiolla on tunnettu ja nollasta poikkeava todennäköisyys tulla valituksi otokseen. Tämä on keskeinen ero ei-todennäköisyysnäytteenottoon, jossa valintatodennäköisyydet ovat tuntemattomia tai nolla. Todennäköisyysnäytteenoton perimmäisenä tavoitteena on varmistaa, että otos on edustava koko populaatiosta, mikä mahdollistaa luotettavien yleistysten tekemisen populaatiota koskien.

Erilaisia todennäköisyysnäytteenottomenetelmiä on useita. Yksinkertaisin muoto on yksinkertainen satunnaisotanta, jossa jokainen yhdistelmä tietyn kokoisia otoksia on yhtä todennäköinen. Systemaattinen satunnaisotanta valitsee alkiot säännöllisin välein listasta, kun taas ositettu satunnaisotanta jakaa populaation ensin ryhmiin eli osiin ja ottaa sitten satunnaisotoksen kustakin osasta. Klusteri- eli ryväsotanta puolestaan jakaa populaation ryppäisiin ja valitsee satunnaisesti kokonaisia ryppäitä otokseen. Monivaiheinen satunnaisotanta yhdistelee useita eri menetelmiä vaiheittain.

Todennäköisyysnäytteenoton tärkein etu on sen mahdollistama tilastollinen päättely. Koska otoksen valintatodennäköisyydet tunnetaan, voidaan laskea virhemarginaaleja ja luottamusvälejä, jotka kertovat, kuinka tarkasti otoksen tulokset edustavat populaatiota. Tämä tekee siitä välttämättömän monissa tieteellisissä tutkimuksissa, mielipidekyselyissä ja laadunvalvonnassa.