tilintarkastuslainsäädäntöä

Tilintarkastuslainsäädäntöä tarkoittaa Suomen oikeuskehystä, joka säätelee tilintarkastusta ja tilikausien tilinpäätösten riippumatonta varmentamista. Se koostuu sekä kansallisista laeista että EU-direktiivien toimeenpanosta. Keskeisin lainsäädäntö koostuu tilintarkastuslaista sekä siihen liittyvistä säädöksistä, jotka asettavat vaatimukset tilintarkastuksen järjestämiselle, tilintarkastajien kelpoisuudelle, riippumattomuudelle sekä laadunvarmistukselle. Lainsäädäntö määrittelee, kenelle tilintarkastus on pakollinen, millaisia raportteja tilinpäätöksistä on annettava ja miten tilintarkastuskertomukset rakennetaan.

Keskeiset sisällöt kattavat tilintarkastajien ja tilintarkastusyhteisöjen kelpoisuus- ja rekisteröintivaatimukset, riippumattomuus- ja riippuvuussäännöt sekä tilintarkastuksen suorittamisen menetelmät ja ammattikunnan velvollisuudet. Lainsäädäntö ohjaa myös tilinpäätösten laadintaa ja tilinpäätösten hyväksymistä sekä yhteisöjen taloudellisen raportoinnin luotettavuutta. Toiminnan valvonta ja täytäntöönpano jakaantuvat valtion viranomaisten ja ammatillisten järjestöjen välille, ja rikkomuksista voidaan määrätä seuraamuksia.

Kansainvälinen ulottuvuus ilmenee EU-direktiivien toimeenpanossa, jotka ohjaavat tilintarkastuksen tasoa, riippumattomuutta ja laadunvalvontaa. Tilintarkastuslainsäädäntö kehittyy jatkuvasti vastaamaan uusinta tilinpäätösnormistointia (esimerkiksi IFRS:n ja kansallisen laskentakäytännön yhteensovittaminen) sekä talous- ja rahoitusmarkkinoiden tarpeita.