tilasalapohjainen

Tilasalapohjainen on adjektiivi, jota käytetään suomalaisessa arkkitehtuurin, kaupunkisuunnittelun ja käyttöliittymäsuunnittelun keskustelussa kuvaamaan suunnitteluperiaatetta, jossa tilan organisoituminen ja kokeminen perustuvat vahvasti taustakerroksiin tai pohjavarastoon. Tässä yhteydessä termi viittaa ajatukseen, että näkyvät tilat ja liikeyhteydet rakentuvat ja ilmentävät alin ja piilevän rakenteen kautta, kuten teknisen huolto- tai infrastruktuurikerroksen tai digitaalisen alustan fundamentista.

Etymologisesti tilasalapohjainen muodostuu sanoista tila ja alapohjainen, viitaten sekä tilan että pohjakerroksen väliseen suhteeseen. Käytännössä käsite on kattanut sekä fyysisen tilan suunnittelua että digitaalisia tai konseptuaalisia tilan käsitteitä, joissa alava rakenne ohjaa muotoa, toimintaa ja käyttäjäkokemusta.

Keskeiset piirteet ovat taustakerrosten näkyvä rooli, tilan hierarkian ilmentäminen pohjakerroksen kautta sekä useiden kerrosten yhteistoiminnan huomiointi suunnitteluprosessissa. Tilasalapohjainen lähestymistapa voi parantaa tilojen luettavuutta, toimivuutta ja infrastruktuurin hallittavuutta sekä tarjota mahdollisuuksia dynaamiseen tilankäyttöön sekä energiankäytön optimointiin.

Käyttökohteita ovat muun muassa suurten rakennusten tilasuunnittelu, monikerroksisten tilojen järjestely ja infrastruktuurin integrointi tilojen kokemukseen sekä digitaalisissa käyttöliittymässä tapa, jossa alusta ja tekninen pohja ohjaavat pinnalla näkyvää käytännön rakennetta.

Rajoitteina mainitaan termin harvinainen ja epätarkasti standardoitu luonne sekä se, että sen kattava määritelmä voi vaihdella kontekstin mukaan. Lähteet ovat pääosin pienemmissä suomalaisissa julkaisuissa ja keskusteluissa.

Esimerkit antavat ymmärtää, että tilasalapohjainen termi ilmaisee suunnittelun taustalla olevan logiikan ja rakenteen merkityksen tilojen ja käyttäjäkokemuksen muodostumisessa.

---