tilannetiedon

Tilannetiedon käsite viittaa tietojen ja niihin liittyvien menetelmien kokonaisuuteen, jonka tarkoituksena on kuvaa nykyinen tilanne sekä ennakoida kehitystä tietyssä kontekstissa. Tilannetieto yhdistää sekä fyysiset havainnot että kuvailevat raportit, tapahtumalogit, kartta- ja paikkatietoa sekä mahdolliset ennusteet tai skenaariot. Sen tarkoituksena on tukea päätöksentekoa, operatiivista johtamista sekä viestintää eri toimijoiden välillä.

Tilannetiedon rakenteeseen kuuluu kuvaava tilannekuva, tapahtumaloki, ennusteet sekä rajoitteiden ja riskien kuvaus. Lähteitä voivat olla sensorit ja mittausjärjestelmät, pelastus- ja turvallisuusviranomaiset, kenttäraportit, uutistiedot sekä asiantuntijalausunnot. Tiedot esitetään usein tilannekartan, tilanneraportin tai -katsauksen muodossa, ja niitä voidaan jäsentää tilannetietojärjestelmissä. Tilannetiedon kerääminen ja jalostaminen tapahtuu useista lähteistä, jolloin laadunvarmistus, ajastus ja yhteentoimivuus ovat keskeisessä asemassa.

Tilannetietoa käytetään päätöksenteon tukena sekä operatiivisessa johtamisessa ja viestinnässä esimerkiksi hätätilanteissa, suurten tapahtumien turvallisuudessa sekä infrastruktuurin seurannassa. Tilannetiedon haasteina ovat tiedon oikeellisuus ja ajantasaisuus, eri järjestelmien yhteentoimivuus sekä yksityisyyden ja tietoturvan huomioiminen. Kehitystrendejä ovat koneälyn ja automaation hyödyntäminen tiedon jalostuksessa sekä standardoitujen tietomallien käyttöönotto tiedonvaihdon helpottamiseksi.

Tilannetiedon järjestelmät ovat monimutkaisia ekosysteemejä, joissa korostuvat sekä tekniset että organisatoriset ratkaisut. Katso myös tilannekuva, kriisinhallinta sekä riskienhallinta.