tilakeskukset

Tilakeskukset ovat maatalouden kehittämiseen liittyvä käsitteellistä termi, jolla tarkoitetaan tilanrakennusten ja maatalouslaitosten keskittäytymistä yhdeksi tai useammaksi keskukseksi haja-asutusalueella. Ne ovat sekä maantieteellinen ilmiö että maankäytön suunnittelun työväline, jolla pyritään parantamaan infrastruktuurin tehokkuutta ja palvelujen saatavuutta.

Tyypillisesti tilakeskukset sisältävät maatilan asuinrakennusten ohella navetat, varastot, vilja- ja rehuvarastoinnin tilat, konevarastot sekä mahdollisesti jalostus- tai myyntipalveluita. Keskuksissa voi olla myös lyhytaikaisia palveluita kuten agraari- ja palveluita sekä pienimuotoista elinkeinotoimintaa. Tilakeskukset voivat sijaita sekä tiiviisti että pituuslinjaisina teillä, valtion tai kunnan alueilla määriteltyinä maankäytön suunnittelun mukaan.

Tavoitteet ja vaikutukset

- Parantaa infrastruktuurin käytön tehokkuutta: vesi-, jätevesi-, sähkö- ja liikennejärjestelyt voivat toimia keskitetysti.

- Vähentää pieneläin- ja konekantorakennetta sekä maatilojen hajaantumista.

- Helpottaa palveluiden, kuten koulutuksen, terveydenhuollon ja kaupallisten palveluiden tarjontaa maaseudulla.

- Tukee maatalouden kilpailukykyä sekä ympäristö- ja maisemallisten arvojen hallintaa.

Käyttö ja suunnittelu

Tilakeskuksia käsitellään osana maakunta- ja yleiskaavojen sekä maatalouden kehittämisen politiikkaa. Suunnittelussa otetaan huomioon alueen luonnonvarat, liikenneväylät, ympäristövaikutukset sekä paikalliset elinkeino- ja asukastarpeet. Tilakeskukset voivat kehittyä sekä suunnitelmallisesti että maatalouden toiminnan luonnollisena jatkumona.