tietoliikennejärjestelmässä

Tietoliikennejärjestelmä on kokonaisuus, joka mahdollistaa tiedon, äänen ja kuvan siirtämisen etäisyyksien yli viestintätekniikan keinoin. Järjestelmä koostuu loppupäätteistä, siirtoverkosta sekä hallinta- ja palveluympäristöistä. Keskeisiä toimintoja ovat signaalin muuntaminen, koodaus, modulaatio, virheenkorjaus, multiplexing sekä reititys ja kytkentä. Viestintä voi olla sekä analogista että digitaalista; nykyään suurin osa liikenteestä on digitaalista.

Komponentteihin kuuluvat loppupäätteet eli päätelaitteet, kuten puhe- ja datalaitteet; liittymät ja pääverkot; siirtoverkot (kupari, kuitu, optiikka, radioliikenne sekä satelliitit); sekä verkon hallinta- ja palvelinjärjestelmät. Tiedonsiirto rakentuu kerroksittain ja standardien sekä protokollien varaan, kuten TCP/IP, UDP sekä sovelluskerrosten protokollat.

Tekniikoita ovat sekä langallinen että langaton viestintä: kuitu- ja kuparikaapelit, optinen yhteys, radiotaajuusverkot, mobiili- ja Wi‑Fi-verkot sekä satellittiviestintä. Yhteydet rakentuvat erilaisiin arkkitehtuureihin, kuten asiakkaasta palvelimeen -malleihin sekä hajautettuihin verkkoihin kuten mesh-verkot. Standardoinnissa toimivat eri järjestöt, kuten ITU-T, IEEE ja ISO/OSI sekä TCP/IP -mallin viitekehykset, jotka määrittävät yhteentoimivuuden ja rajapinnat.

Ominaisuuksiin vaikuttavat kapasiteetti, viive, luotettavuus, turvallisuus ja skaalautuvuus. Tietoliikennejärjestelmän kehitys keskittyy yhä nopeampiin yhteyksiin ja laajennettuihin palveluihin, kuten 5G-verkkoihin ja valokuituun pohjautuviin ratkaisuun.