tietokonetomografiakuvantaminen

Tietokonetomografiakuvantaminen (CT-kuvaus) on lääketieteellinen kuvantamismenetelmä, jossa potilas altistuu röntgensäteilylle ja X-säteilylähde sekä vastaanottimet kiertävät potilaan ympäri. Tietokone rekonstruoi kerätyn datan poikkileikkauskuviksi ja mahdollisesti kolmiulotteisiksi näkymiksi. CT-kuvat tuottavat yksityiskohtia sekä luusta että pehmeistä kudoksista nopeasti, usein muutamassa sekunnissa.

Nykyiset CT-koneet ovat monisäikeisiä ja voivat suorittaa spirali- eli helix-kuvauksia. Tämä mahdollistaa nopean kuvantamisen sekä useiden eri näkymien, kuten poikkileikkauskuvien, rekonstruktioiden ja 3D-mallien, tuottamisen. Kuvankäsittelyssä käytetään ikkunointia sekä reformaatioita (MPR) ja 3D-renderöintiä.

Käyttökohteita ovat akuutit vammat ja sairaudet, hengitysteiden ja keuhkojen tilojen arviointi, sydän- ja vatsan rakenteiden kuvantaminen sekä syövän diagnostiikka ja hoitosuunnittelu. CT-angiografia ja CT-perfuusio ovat erikoisprotokollia, joita käytetään verisuonien ja verenkierron tutkimiseen.

Turvallisuus ja kontrasti: CT altistaa ionisoivalle säteilylle, joten annos pyritään minimoimaan (ALARA). Jodipohjainen kontrasti voi parantaa kuvantamisen laatua, mutta siihen liittyy harvinaisia allergisia reaktioita ja nefropatiaa, erityisesti munuaisten toiminnaltaan heikentyneillä. Potilaan historia ja munuaiset arvioidaan ennen kontrastia; nesteytys ja vaihtoehdot voivat olla tarpeen. Artefaktit voivat kärjellä metallin vuoksi, liikkuva potilas heikentää kuvanlaatua, ja säteilyaltistus on erityisen tärkeä huomio lapsilla, joten kuvantamiskäytäntöjä optimoidaan.