tiedostonimien

Tiedostonimi on nimi, jonka tiedosto saa tiedostojärjestelmässä. Tiedostonimien (tiedostonimien) genitive plural, eli tiedostonimien, käytetään viittaamaan useisiin nimiin tai omistussuhteeseen niihin, esimerkiksi “tiedostonimien hallinta” tai “tiedostonimien yhdenmukaisuus”. Kyseessä on keskeinen käsite tiedostojen järjestämisessä ja tietojenkäsittelyssä.

Tiedostonimi koostuu tyypillisesti perusnimestä ja mahdollisesta laajennuksesta erotettuna pisteellä. Perusnimi kertoo sisällöstä tai tarkoituksesta, kun taas laajennus (jos sitä on) yleensä ilmaisee tiedostotyypin tai formaatin. Eri käyttöjärjestelmät asettavat erilaisia sääntöjä sallituille merkeille ja pituudelle; joissain järjestelmissä laajennus otetaan huomioon tyypin määrittämisessä, toisinaan ei.

Erityisesti Windowsilla on tiukemmat rajoitukset: merkkejä < > : " / \ | ? * ei saa käyttää, eikä tiedostonimi saa lopussa sisältää välilyöntiä tai pistettä. Joitakin nimiä pidetään varattuina (esim. CON, PRN, AUX, NUL). Polun pituudellekin asetetaan rajoja (esimerkiksi MAX_PATH, joka yleisesti rajoittaa kokonaispolun pituutta). Unix-tyyppisissä järjestelmissä taas tiedostonimet ovat yleensä koolla erillisiä ja ne ovat suurimmalti osin vapaampia merkkejä lukuun ottamatta kauttakulkua merkkijärjestelmissä (kuten välilyöntiä ja kenoviivaa).

Käytännössä tiedostonimien skrivausta suositellaan sovittamaan UTF-8-merkistön käyttöön, jotta kansainväliset merkit säilyvät oikein. Yhteensopivuuden ja turvallisuuden vuoksi tiedostonimet on syytä puhdistaa ja normalisoida, erityisesti verkkopalveluissa ja ohjelmissa, joissa nimiä käsitellään tai siirretään.

Esimerkkejä: rapo rtti2024.pdf, projekti_kartat_v1.csv. Tiedostonimi muodostaa ensisijaisen näkyvän tunnisteen, joka voi liittyä myös muuhun metadataan, kuten aikaleimoihin ja käyttöoikeuksiin.