aikaleimoihin

Aikaleima on todennusmenettely, jolla varmistetaan tai osoitetaan, että jokin digitaalinen tieto on ollut olemassa tiettynä ajankohtana. Aikaleimien päätavoitteena on tarjota aikavarmuutta ja todentaa eheys: tiedoston tai asiakirjan sisältöä ei voi muuttaa siten, että aikaleima säilyttäisi paikkansa, ja muutokset voidaan havaita jälkikäteen.

Digitaalisessa käytössä aikaleima syntyy yleensä siten, että tiedoston hash-arvoa (tiiviste) lähetetään luotettuun aikaleima-tahoon (trusted timestamp authority, TSA). TSA allekirjoittaa hash-arvon ja aikapisteen, jolloin syntyy aikaleimapaketti tai -token, joka voidaan tallentaa yhdessä datan kanssa. Verifikaatiossa vastaanottaja laskee nykyisen hash-arvon, tarkistaa aikaleimapaketin allekirjoituksen ja varmistaa, että aikaleima vastaa kyseistä ajankohtaa sekä tiedon eheyttä.

Tyypillisiä aikaleimamalleja ovat kryptografinen aikaleima sekä fyysinen tai paperinen aikaleima. Kryptografinen aikaleima perustuu standardoituihin protokolliin, kuten RFC 3161:n Time-Stamp Protocoliin, ja käytetään usein sähköisissä dokumenteissa, digitaalisissa allekirjoituksissa sekä arkistointiratkaisuissa. Yleistyminen on johtanut myös hajautettuihin, lohkoketjussa tapahtuvaan aikaleimaamiseen, jossa aikaleima julkistetaan ja voidaan verifioida hajautetussa verkossa.

Käyttökohteita ovat oikeudellisesti säännetyt asiakirjat, yritysarkistointi, ohjelmistopäivitysten todentaminen sekä tutkimus- ja viranomaisaineistojen pysyvyyden varmistaminen. Aikaleimien hyödyt ovat riippuvaisia luotettavasta TSA-palvelusta, ja pitkäaikainen verifiointi saattaa vaatia säilytystä sekä julkisten avainten ja varmenteiden pitkäaikaista saatavuutta.