tiedonsiirtokäytäntöjen

Tiedonsiirtokäytäntöjen käsite kattaa organisaation ohjeistukset, prosessit ja tekniset ratkaisut, joiden avulla tieto siirretään sekä sisäisesti että ulkopuolisille tahoille sekä usein maan rajojen yli. Käytäntöjen tavoitteena on turvata tiedon luottamuksellisuus, eheys ja saatavuus sekä varmistaa oikeudellinen ja eettinen käsittely.

Keskeiset osa-alueet ovat tiedon luokittelu ja minimointi, käyttötarkoituksen rajaaminen sekä turvalliset siirtotavat. Toteutuksessa hyödynnetään salaus sekä siirtokanavien kuten TLS, VPN, SFTP tai turvalliset API:t. Lisäksi painotetaan vahvaa autentikointia, pääsynhallintaa, pääsynvalvontaa sekä tiedon eheys- ja lokitietojen tallentamista.

Sopimukset ja vastuut määrittelevät rajat siirtoihin liittyville toimille. Tietojen käsittelyä koskevat sopimukset, kuten rekisterinpitäjän ja käsittelijän välinen vastuusopimus sekä tietosuoja-asetuksen periaatteet, selkeyttävät vastuut sekä palautus- ja poistamisvelvoitteet. Tietojen siirroille voidaan hyödyntää tietosuoja-vaikutusten arviointia (DPIA) riskien tunnistamiseksi ja minimoimiseksi.

Lainsäädäntö ja standardit ohjaavat tiedonsiirtokäytäntöjä. EU:n yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) sekä kansallinen lainsäädäntö vaikuttavat siirtojen periaatteisiin, erityisesti ulkopuolelle EU/ETA-sijoutuville alueille. Kansainvälisiä siirtoja koskevat riittävät suojatoimet. Suosituksia voidaan hakea ISO/IEC 27001/27002 -standardien sekä tietosuoja- ja riskienhallintaan liittyvien ohjeiden kautta.

Toteutusta varmistaa koulutus, jatkuva ohjeistus sekä säännöllinen auditointi ja valvonta. Hätätilanteisiin on laadittu häiriötilannevastuuhenkilöt, ilmiantomekanismit ja toimintaohjeet sekä varmistettu alihankkijoiden noudattamisen valvonta.