tiedonsiirtokyvyn

Tiedonsiirtokyvyn käsitteellä tarkoitetaan järjestelmän, laitteen tai yhteyden kykyä siirtää dataa tehokkaasti ja luotettavasti eri pisteiden välillä. Se kuvaa yleensä sekä nopeutta että kapasiteettia, jolla dataa voidaan siirtää, sekä kykyä ylläpitää tätä siirtoa käytännön olosuhteissa.

Tiedonsiirtokykyyn liittyy useita mittareita. Keskeinen on tiedonsiirtoteho, eli siirtonopeus, jota ilmoitetaan tavallisesti bittien per sekunti (bps) tai sen pienemmille yksiköille kuten Mbps ja Gbps. Toisaalta erottuu myös siirron kesto tai viive (latenssi), joka kuvaa aikaa, jonka data tarvitsee siirtyäkseen paikasta toiseen. Suorituskykyyn vaikuttavat lisäksi käytettävä kanava, paketti- ja virheenkorjausmenetelmät sekä verkon ruuhka.

Mitkä tekijät vaikuttavat tiedonsiirtokykyyn? Fyysinen siirtopää (kuitu, kuparikaapeli, langaton yhteys), etäisyys, häiriöt ja signaalin laatu, käytetyt protokollat sekä laitteiston prosessori ja muistipuskurit. Myös protokollien overhead, virheenkorjaus ja paketointitapa voivat pienentää käytännön hyötyä verrattuna teoreettiseen maksimikapasiteettiin.

Sovelluksissa tiedonsiirtokyky on keskeinen tekijä verkkojen suunnittelussa, palvelutasosopimuksissa, datakeskusten tilajärjestelyissä sekä internet-palveluiden suorituskyvyn mittauksessa. Tiedonsiirtokyvyn parantaminen voi vaatia sekä infrastruktuurin päivittämistä että ohjelmallisia optimointeja, kuten QoS-ohjausta, pakkausta tai välimuistien käyttöä.