tiedetoiminnan

Tiedetoiminnan käsite kuvaa tieteellisen tiedon ja tutkimuksen jakamisen, soveltamisen sekä vuorovaikutuksen yhteiskunnan kanssa. Sen piiriin kuuluvat sekä tieteellisen tutkimuksen kenttä että järjestöt ja instituutiot, jotka järjestävät yleisötapahtumia, opettavat ja tukevat kansalais- sekä käyttäjäyhteistyötä. Tiedetoiminnan painopisteet voivat vaihdella: se voi korostaa viestintää ja popularisointia, koulutusta ja opastusta tai tutkimuksen ja kehityksen laajempaa vaikuttavuutta.

Toiminnan muotoja ovat muun muassa tiedevierailut, luennot ja työpajat, näyttelyt museoissa ja tiedekeskuksissa, sekä tiede- ja teknologiayhteisöjen keskustelutilaisuudet. Digitaalinen tiedon jakaminen verkkosivuilla ja sosiaalisessa mediassa sekä monipuoliset julkiset tapahtumat ovat yleisiä tapoja saavuttaa yleisöjä. Kansalais- ja avoimen tieteen hankkeet sekä yhteistyöhankkeet yliopistojen, tutkimuslaitosten ja yritysten välillä ovat keskeisiä osa-alueita. Open science -periaatteet ohjaavat avoimuutta, julkista dataa sekä vuorovaikutteista tiedon laatua ja jakamista.

Taustatuki ja rahoitus syntyvät julkisista ohjelmista, tutkimuslaitoksista sekä voittoa tavoittelemattomista järjestöistä. Tiedetoiminnan tavoitteena on lisätä yleisön tieteellistä lukutaitoa, edistää luottamusta tieteeseen sekä vahvistaa päätöksenteon ja arjessa tapahtuvan ongelmanratkaisun perustaa tutkimustietoon.

Haasteina ovat rahoituksen epävarmuus, saavutettavuuden ja osallistuvuuden varmistaminen sekä väärän informaation torjuminen. Myös kielen, kulttuurin ja koulutustason huomioiminen on tärkeää, jotta tiede olisi ymmärrettävää ja koko yhteisöä palvelevaa.