terveysriskä

Terveysriskä tarkoittaa potentiaalista haittaa terveydelle, joka voi realisoitua altistumisen seurauksena. Sillä viitataan sekä yksilön että väestön terveysriskiin, ja riskin suuruus riippuu sekä todennäköisyydestä että vaikutuksesta. Terveysriskin ilmeneminen määräytyy altistumisen määrän, keston sekä yksilön herkkyyden perusteella. Riskinarviointi ja -hallinta kuuluvat kansanterveyden sekä työ- ja ympäristöterveyden perustoimintoihin.

Lähteitä terveydelle ovat ympäristötekijät (ilmansaasteet, kemialliset aineet), työhön liittyvät riskit (melu, vaaralliset kemiikalit), biologiset uhat (patogeenit) sekä elämäntapa- ja sosioekonomiset tekijät (tupakointi, alkoholi, köyhyys). Terveysriskit voivat ilmetä sekä akuutteina että pitkäaikaisina vaurioina, ja niiden merkitys riippuu kontekstista sekä altistuneiden ominaisuuksista.

Riskinarviointi koostuu vaarojen tunnistamisesta, altistumisen ja haavoittuvuuden arvioinnista sekä riskin luonnehtimisesta. Joissakin tapauksissa riski ilmaistaan numeerisesti kertomalla todennäköisyys ja vakavuus, tai käytetään riskimatriisia. Epidemiologian menetelmät sekä laadulliset arviointikriteerit auttavat tunnistamaan suurimmat uhat ja suuntaamaan toimet.

Riskien hallinta tähtää altistumisen poistoon tai vähentämiseen sekä suojausmenetelmien käyttöönottoon. Tämä sisältää teknisiä ratkaisuja, prosessimuutoksia, koulutusta, ohjeistusta ja asianmukaista suojavarustusta sekä terveyden edistämistä ja ennaltaehkäisytoimia (immunisointi, hygienia, terveelliset elämäntavat).

Kontekstissa terveysriskit ohjaavat politiikkaa, tiedonvälitystä ja kriisivalmiutta. Esimerkkejä ovat ilmanlaadun sääntely, elintarviketurvallisuus, työterveys sekä tartuntatautien torjunta. Riskiä koskeva selkeä viestintä on keskeistä, jotta ihmiset voivat tehdä informoituja päätöksiä.