televisioäänityksiä

Televisioäänityksiä viittaa prosessiin, jossa televisio-ohjelmia tai -lähetyksiä tallennetaan digitaalisesti tai analogisesti myöhempää katselua varten. Tämä mahdollistaa ohjelmien katsomisen ajankohdasta riippumatta, vapauttaen katsojan televisiokanavien aikatauluista. Perinteisesti televisioäänityksiä tehtiin videonauhureilla (VCR) käyttäen VHS- tai Betamax-nauhoja. Nämä järjestelmät tallensivat analogista signaalia kasetille.

Nykyään yleisimmät televisioäänitykset tehdään digitaalisilla tallentimilla. Nämä voivat olla digibokseja, jotka on liitetty televisioon ja jotka tallentavat signaalin kiintolevylle tai muistikortille, tai suoraan televisioon integroituneita tallennustoimintoja. Tällaisia tallennuslaitteita kutsutaan usein PVR-laitteiksi (Personal Video Recorder). Digitaalinen tallennus tarjoaa paremman kuvan- ja äänenlaadun verrattuna analogisiin menetelmiin sekä usein suuremman tallennuskapasiteetin ja lisäominaisuuksia, kuten ohjelmaoppaiden kautta tehtävät tallennukset tai useiden kanavien samanaikaisen tallentamisen.

Televisioäänityksiä voidaan käyttää myös ammattimaisessa televisiotuotannossa. Tällöin kyseessä on live-lähetysten tai studiotuotantojen tallentaminen videokuvauslaitteistolla jälkikäsittelyä, editointia tai arkistointia varten. Nämä ammattimaiset tallenteet ovat tyypillisesti korkealaatuisia ja niitä käsitellään erikoistuneilla ohjelmistoilla.