tekstiilimateriaalien

Tekstiilimateriaalien tarkoittaa kuituja ja muita raaka-aineita, joista tekstiilit valmistetaan. Näihin kuuluvat sekä luonnonkuidut että keinokuidut. Materiaalien valinta vaikuttaa kankaan ominaisuuksiin, kuten kosteuden hallintaan, lämmönsäätöön, kestävyyteen, hand- ja tuuheuteen sekä hoitovaatimuksiin.

Kuitutyypit ja esimerkit. Luonnonkuiduja ovat puuvilla, villa, silkki, pellava ja hamppu. Nämä voivat tarjota hyvän hengittävyyden ja kosteuden sitomisen eri tavoin. Keinokuidut ja synteettiset kuidut muodostuvat kemiallisista prosesseista ja voivat sisältää viskoosia, lyocellia, modakryyliä sekä polyamidia (nylon), polyesteriä ja akryylia. Keinotekoiset kuidut voivat tarjota suurta kestävyyttä, muodonhallintaa tai halvempaa tuotantokustannusta, mutta niiden ympäristövaikutukset vaihtelevat.

Valmistus ja rakenteet. Kuitut muutetaan langaksi ja langat voidaan kutomaan tai neulomaan kankaiksi. Ei-kudontatekstiilit (nonwoven) valmistetaan toiseen tapaan, esimerkiksi suikaleista ja sitomisilla menetelmillä. Tekstiilit voivat olla luonnon- tai keinokuitupohjaisia, yksivärisiä tai kuviollisia.

Ominaisuudet ja käyttökohteet. Tekstiilimateriaalien ominaisuudet kuten kosteudenimukyky, lämmönjohtavuus, kulutuskestävyys ja hoito-ohjeet määrittävät niiden sovellukset vaatetuksessa, sisustuksessa sekä teollisissa ja teknisissä tekstiileissä.

Ympäristö ja kestävyys. Luonnonkuidut ovat usein biohajoavampia kuin monet keinotekoiset kuidut, mutta tuotantoprosessit ja kuljetukset vaikuttavat kokonaiskestävyyteen. Kierrätys ja uudelleenkäyttö sekä vastuulliset tuotantolähteet ovat keskeisiä teemoja tekstiilimateriaalien kehityksessä.