teholähteitä

Teholähteet ovat laitteita tai järjestelmiä, jotka tarjoavat sähkötehoa piirille tai sähköverkkoon. Ne voivat muuntaa muun energian sähköenergiaksi tai tarjota varastoitua energiaa käytettäväksi. Teholähteet vaihtelevat pienistä, kannettavista ratkaisuista suuriin voimalaitoksiin, ja ne voivat tuottaa sekä tasa- että vaihejohteista tehoa riippuen sovelluksesta.

Esimerkkejä teholähteistä ovat akut ja paristot, generaattorit (esimerkiksi diesel- tai bensakäyttöiset), sekä uusiutuvat lähteet kuten aurinkopaneelit, tuulivoima, vesivoima ja biomassa. Pienimuotoiset teholähteet voivat kattaa yksittäisen laitteen tai kodin perusenergian, kun taas suuria teholähteitä käytetään sähkön tuotantoon ja jakeluun suurilla voimakentillä, jotka syöttävät sähköverkkoon. Uusiutuvien ja epäorgaanisten lähteiden rooleja yhdistetään usein eri energiamseereihin, kustannuksiin, päästöihin ja toimitusvarmuuteen liittyvissä arvioissa.

Sähkötekniikassa teholähde voi viitata sekä käytännön lähteeseen että ideaalilähteeseen: jännite- tai virralähteeseen, jolla on kyseessä sisäinen resistanssi tai tehonhallinta. Todellinen lähde tuottaa tehoa rajoitteiden, kuten tehon pudotuksen ja vakauden, kanssa, kun taas ideaalilähde on yksinkertaistettu malli, jolla on aina tiettyjännite tai virta.

Teholähteiden suunnittelulla ja hallinnalla on keskeinen merkitys energian saatavuudelle, kustannuksille ja ympäristövaikutuksille. Kapasiteetin, varastoinnin ja tehonhallinnan optimointi sekä siirto- ja jakeluverkkojen rakenteet määrittävät järjestelmän luotettavuuden ja kestävyyden.