tasapainojärjestelmää

Tasapainojärjestelmä tarkoittaa kehon mekanismien kokonaisuutta, jonka tehtävänä on ylläpitää asentoa, koordinoida liikkeitä ja säilyttää vakaata katsetta pään liikkeiden aikana. Järjestelmä kerää tietoa kolmiulotteisesti sekä sisäisesti että ulkoapäin ja integroidaan aivorungossa, pikkuaivoissa ja aivokuoren osissa.

Pääasialliset rakenteet ovat sisäkorvassa sijaitseva vestibulaarinen järjestelmä. Siinä ovat kolmiulotteisesti suuntautuvat kolmikulmaiset kaaritankaalokäyrät (kalvot) sekä otoliittirakenteet, utriculus ja sacculus, jotka havaitsevat pään kiertoliikkeet sekä liikkeen lineaariset kiihtyvyydet sekä gravitaation. Nämä tiedot välittyvät vestibulaarisiin hermopäätteisiin, jotka johtavat aivoihin VIII (vestibulokohmuryhmän) iiristä.

Keskushermostossa tieto yhdistyy visuaalisen järjestelmän ja proprioseptiivisen (kehon asento ja liikkeet) aistin kanssa. Tämän seurauksena syntyy muun muassa vestibulo-ocular reflex (VOR), jonka tehtävä on pitää kuva vakaana silmissä pään liikkeistä huolimatta, sekä vestibulospinaaliset tietäjäreitit, jotka ylläpitävät asentoa ja tasapainoa pystyssä pysyen. Cerebellum ja aivorunon rakenteet vastaavat koordinaatiosta ja oppimisesta, jolloin tasapaino hallittava sekä rauhallisissa että nopeissa liikkeissä sekä järkevissä kompensaatioprosesseissa, jos vestibulaarinen järestelmä vaurioituu.

Tasapainojärjestelmän toimintaan vaikuttavat myös näkö- ja proprioseptoriset syötteet sekä lihasten ja nivelten tunto. Järjestelmä on sopeutuva: tasapainon häiriöt voivat kompensoida ajan myötä, mutta akuutit vauriot voivat aiheuttaa huimausta, tasapainon heikkenemistä ja liikkeiden epävarmuutta.

Kliinisissä yhteyksissä tasapainojärjestelmän toimintahäiriöt voivat ilmetä huimauksena, pyörrytyksenä, tasapainon menetyksenä ja vaikeutena tehdä arjen liikkeitä. Arviointi sisältää yksinkertaisia kliinisiä testejä sekä erikoistuneita tutkimuksia kuten kalorinen testi, käytännön ruoritoisto (rotary chair), VEMP-vasteet ja joskus kuvantamismenetelmät. Hoito perustuu usein fysioterapiaan, jolloin keskitytään kompensaatioprosesseihin, harjoitteluun tasapainon ja liikkeiden hallinnan parantamiseksi sekä oireiden lievittämiseen.