tapahtumaveto

Tapahtumaveto on ohjelmointimalli tai arkkitehtuuri, jossa ohjelman suorituksen virta määrittyy tapahtumien perusteella. Termiä käytetään usein lyhenteinä tapahtumavetoinen ohjelmointi tai tapahtumavetoinen arkkitehtuuri. Keskeinen ajatus on, että komponentit rekisteröivät tapahtumankäsittelijöitä ja reagoivat tapahtumiin asynkronisesti ilman kiinteää, ennalta määritettyä suoritusjärjestystä.

Perusmekanismi on tapahtumasilmukka (event loop) sekä tapahtumien jonon käsittely. Kun tapahtuma syntyy—käyttäjän klikkaus, verkkopalvelun viesti, sensorin päivitys tai I/O-kutsun valmius—se tallennetaan jonoon, josta oikea käsittelijä sitä varten poimii ja suorittaa. Tämä mahdollistaa usein ei-sidonnaisen, rinnakkaisen toiminnan ilman perinteistä suoritusprosessin estämistä. Tapahtumavetoinen ohjelmointi voi hyödyntää asynkronisia operaatioita, kuten lupauksia tai futuureja, sekä palautus-/kuittausmekanismeja varmistamaan toiminnan jatkuvuuden.

Käyttökohteet vaihtelevat käyttöliittymistä verkkopalvelimiin ja reaaliaikaisiin järjestelmiin. Esimerkkejä ovat selainpuolen DOM-tapahtumat, Node.js -palvelimet sekä tietovirtojen käsittely tapahtumien kautta. Edut ovat hyvän responsiivisuuden, resurssien tehokkaan käytön ja paremmat modulaarisuuden mahdollisuudet; haasteina voivat olla monimutkainen ohjausvirta, vaikeampi virheenkorjaus sekä potentiaalinen "callback hell" -tilanne, jolla modernit ratkaisut (lupaukset, async/await) helpottavat.

Sana lausunnossa "tapahtumaveto" viittaa usein englanninkieliseen tapahtumavetoon eli event-driven lähestymistapaan ohjelmoinnissa ja arkkitehtuurissa. Liittyvät käsitteet ovat event-driven architecture, reaktiivinen ohjelmointi ja asynkroninen ohjelmointi.