taajuusmenetelmän

Taajuusmenetelmä on tilastollinen ja kvantitatiivinen lähestymistapa, jossa analyysissä painotetaan havaintoihin liittyviä frekvenssejä eli ilmiön ilmenemiskertojen määriä. Menetelmä voi palvella sekä kuvauksellisia että inferenssisiä tehtäviä: se kuvaa aineiston jakautumista ja mahdollistaa päätelmät siitä, mitkä frekvenssit poikkeavat odotetuista frekvensseistä.

Käytännössä taajuusmenetelmä alkaa datan keräämisestä ja luokittelusta. Jokaiselle kategorialle lasketaan frekvenssi f_i ja kokonaishavaintojen määrä N. Suhteellinen frekvenssi (prosentti) p_i = f_i / N. Tutkimuksessa voidaan testata hypoteesia siitä, että todelliset frekvenssit vastaavat tiettyä mallia; odotetut frekvenssit määritellään hypoteesin mukaan. Yleisiä välineitä ovat chi-neliö-testi, Fisherin tarkka testi sekä goodness-of-fit- ja homojenisuus-testit, jotka vertaavat havaittuja frekvenssejä odotettuihin.

Sovelluksia on laajasti epidemiologiasta ja yhteiskuntatieteestä kielitieteeseen, markkinatutkimukseen sekä laadunvalvontaan. Esimerkki: kielen korpuksessa voidaan analysoida sanojen yleisyyksiä ja rakentaa tilastollisia malleja kielen rakenteesta. Taajuusmenetelmä soveltuu erityisesti suureen dataan ja luokiteltuihin luokkiin, joissa frekvenssit ovat riittävän suuria.

Rajoitteet: pienet otokset tai harvinaiset luokat voivat heikentää frekvenssiarvioiden tarkkuutta. Lisäksi taajuusmenetelmä ei välttämättä sieppaa informaatiota, joka liittyy järjestykseen, mittausten tarkkuuteen tai riippuvuuksiin kategorioiden välillä. Tarvittaessa käytetään aineiston esikäsittelyä tai luokkien yhdistämistä.