säteilylähtöjä
Säteilylähtöjä, tai säteilylähteitä, ovat materiaaleja tai laitteita, jotka emittoivat ionisoivaa säteilyä. Ne voivat olla luonnollisia tai keinotekoisia. Ionisoiva säteily voi aiheuttaa biologisia vaurioita, ja sen hallinta perustuu riskinarvioon, annostukseen ja suojaukseen sekä sekä turvalliseen käsittelyyn ja varastointiin.
Luonnolliset säteilylähteet ovat kaikkialla taustasäteilyn muodossa. Esimerkkejä ovat radon maaperässä ja rakennuksissa, uraani- ja torium-sisällöt sekä
Käyttötapoja on monia. Lääketieteessä säteilyä käytetään diagnostisissa kuvantamismenetelmissä (esimerkiksi röntgen- ja CT-kuvat) sekä sädehoidossa. Teollisuudessa säteilyä
Turvallisuus ja sääntely perustuvat periaatteisiin, kuten ALARA (säteilyaltistuksen minimoiminen), sekä oikeisiin varastointi-, käytön- ja hävitysmenettelyihin. Säteilylähteiden
Hävittäminen ja kierrätys ovat tärkeä osa säteilylähteiden elinkaarta. Keinotekoiset lähteet on suunniteltu käytön jälkeen palautettaviksi, kierrätettäviksi