sydänsairaudesta

Sydänsairaudesta on käytetty yleistermi, joka kattaa sairaudet ja tilat, jotka vaikuttavat sydämen rakenteeseen tai toimintaan. Sillä tarkoitetaan sekä sydämen läppien ja lihassolujen ongelmia että sepelvaltimoiden tiloja sekä sydämen pumppauskyvyn heikkenemistä. Yleisimpiä ryhmiä ovat sepelvaltimotauti, sydämen vajaatoiminta, rytmihäiriöt ja läppäsairaudet.

Riskitekijöitä ovat kohonnut verenpaine, korkea kolesteroli, tupakointi, diabetes, ylipaino, vähäinen liikunta sekä perinnölliset tekijät. Ikä ja naisten tai miesten hormonaaliset tekijät voivat vaikuttaa riskiin. Oireet vaihtelevat sairausryhmittäin, mutta yleisiä voivat olla rintakipu tai puristustunne, hengenahdistus, väsymys, sydämen tykytys, turvotus jaloissa tai vatsan alueella sekä epäsäännöllinen sydämen rytmi.

Diagnoosi perustuu potilaan historiaan sekä tutkimuksiin kuten EKG, sydämen ultraäänitutkimus (echokardiografia), rasitus- tai stressitesti sekä verikokeet. Joissakin tapauksissa voidaan tarvita kuvantavaa tutkimusta tai kajoavia tutkimuksia sepelvaltimotukosten selvittämiseksi.

Hoito painottuu elämäntapamuutoksiin, lääkitykseen ja mahdollisesti toimenpiteisiin. Lääkkeisiin kuuluvat verenpainetta alentavat ja kolesterolia vähentävät lääkkeet, diureetit, beetasalpaajat sekä antikoagulantit. Pallolaajennushoidot, stentit, läppäkirurgiset toimenpiteet tai harvinaisissa tapauksissa sydämen siirto voivat olla tarpeen.

Ennuste riippuu sairauden tyypistä ja varhaisesta hoidosta. Sydänsairauksien ehkäisyä voidaan edistää riskitekijöiden hallinnalla, säännöllisellä liikunnalla, terveellä ruokavaliolla sekä tupakoinnin lopettamisella. Sydänsairaus on merkittävä kansanterveysongelma, mutta monissa tapauksissa hoito parantaa elämänlaatua ja pidentää elinikää.

---