pumppauskyvyn

Pumppauskyvyn tarkoitetaan pumppujen ja pumppujärjestelmien suurinta tilavuusvirtaa, jonka ne voivat tuottaa tietyissä oloissa. Yleisesti kapasiteetti ilmaistaan virtaamana Q, ja yleisimpiä yksiköitä ovat litriä sekunnissa (L/s), kuutiometrejä tunnissa (m3/h) sekä gallonaa minuutissa (GPM). Pumpun suorituskyky arvioidaan usein pumpkellainen käyrä, jossa virtaama ja nostokorkeus (head) ovat vastinpari. Kun nostokorkeus kasvaa, virtaama yleensä pienenee, ja päinvastoin. Kun virtaama on nolla, pumpun saavuttama nostokorkeus on suurin.

Määrittelyyn vaikuttavat useat tekijät. Pumpun tyyppi (esimerkiksi keskipakoispumppu versus positiivinen siirtopumppu), pyörimisnopeus ja rakenne asettavat perustan kapasiteetille. Nesteen ominaisuudet, kuten tiheys, viskositeetti ja lämpötila, sekä järjestelmän vastus – putkiston pituus, halkaisija, liitännät ja venttiilit – vaikuttavat siihen, minkä virtaaman ja nostokorkeuden yhdistelmän järjestelmä mahdollistaa. Imupaineen riittävyys ja net positive suction head (NPSH) -tarpeet ovat tärkeitä seikkoja käynnistettäessä ja ylläpidettäessä toimintaa.

Pumppauskyvyn huomiointi on keskeistä pumpun valinnassa ja käyttöönotossa: tarvittava virtaama ja nostokorkeus sekä energiatehokkuus määräävät, millainen pumppu ja minkä laajuinen järjestelmä on sopiva. Kapasiteettia seurataan ja ylläpidetään usein kunnossapidon kautta, sillä kuluvat osat ja kulutus voivat heikentää suoritusta ja aiheuttaa epätoivottuja tilavuusvirtoja. Pumppauskykyllä on tärkeä rooli vedenjakelussa, jäte- ja teollisuusprosesseissa sekä rakennusten LVI-järjestelmissä.