suorituslogiikan

Suorituslogiikka on tietotekniikan käsite, joka kuvaa ohjelman tai järjestelmän suorituksen aikana tapahtuvaa toimintojen järjestyksen ja tilamuutosten logiikkaa. Se kattaa sekä ohjelmisto- että laitteisto-ympäristöt ja määrittelee, miten käskyt toimeenpannaan, miten tilat muuttuvat ja miten eri komponentit kommunikoivat.

Ohjelmiston kontekstissa suorituslogiikka viittaa ohjelmointikielten tulkin tai suoritusympäristön hallitsemaan evaluointiin ja kontrollivirrien toteutukseen. Se käsittelee esimerkiksi tehtävän järjestyksen määrittämistä: ehdot, silmukat ja funktiokutsut; tilamuutoksia; puskurien hallintaa sekä poikkeuksien käsittelyä. Suorituslogiikka voidaan formalisoida operatiivisena semantiikkana, jossa pienet askeleet kuvaavat tilamuutoksia askel askeleelta, tai suurten askeleiden semantiikalla.

Laite- tai suorituslogiikan kannalta kyse on ohjauslogiikasta ja datapolusta, jotka toteuttavat ohjeiden dekoodauksen, rekisterioperoinnit ja laskennan. Nykyinen prosessoritekniikka käyttää usein putkittamista (pipelining), uudelleenjärjestelyä (out-of-order execution) sekä rinnakkaisuutta, jolloin suorituslogiikan suunnittelu vaikuttaa suorituskykyyn ja energiatehokkuuteen.

Suorituslogiikkaa tarkastellaan usein yhdessä suoritusmallin tai ohjelmointikielen semantiikan kanssa. Se auttaa selittämään, miten abstraktit ohjelmankuvaukset toteutuvat käytännössä, ja erottamaan kieliopillisen määritelmän toteutuksesta. Sanastossa termi voi esiintyä hieman eri tavoin, ja sen tarkka merkitys vaihtelee kontekstin mukaan.