suolaliuoksen

Suolaliuos tarkoittaa natriumkloridin (NaCl) liuottamista veteen. Yleisesti lääketieteessä tarkoitetaan steriiliä 0,9-prosenttista NaCl-liuosta, joka on osmolaarisesti lähellä ihmisen veren plasman koostumusta. Tällainen liuos on tavallisesti tarkoitettu käytettäväksi sellaisenaan ilman erillisiä puskuriläpäisyksiä.

Pitoisuuksien mukaan suolaliuoksia luokitellaan tavallisesti isotoneiksi, hypotoneiksi ja hypertoonisiksi. Isotone tarkoittaa noin 0,9 % NaCl-pitoisuutta (noin 308 mOsm/L). Hypotoniisia liuoksia ovat pienemmät pitoisuudet, esimerkiksi 0,45 %, kun taas hypertoonisia liuoksia voivat olla korkeammat pitoisuudet, kuten 3 % NaCl. Näillä pitoisuuksilla on erilaiset vaikutukset nestejakaumaan kehossa ja kudosten ärsytykseen.

Käyttökohteet vaihtelevat: isotoninen suolaliuos on yleisin nestehoidossa, sekä laskimonsisäisessä nesteytyksessä että raaka-ainena haavojen ja kudosten huuhteluun. Sitä käytetään myös silmälääkinnässä sekä nenä- ja kurkkuhuuhdöissä sekä erilaisten instrumenttien huuhtelussa. Kotikäytössä suolaliuosta käytetään nenä-, silmä- ja haavahoitoihin sekä nestetasapainon ylläpitämiseen, kun käytettävä liuos on steriili.

Valmistus ja varastointi: kaupallinen suolaliuos valmistetaan ja pakataan steriilissä tilassa, ja se toimitetaan injektiopulloissa tai ampulleissa. Avattu liuos tulee käyttää mahdollisimman pian ja hävittää käytön jälkeen. Säilytys tapahtuu huoneenlämmössä, suojassa valolta ja kontaminaatiolta sekä käytöstä riippuen voivat olla erilliset säilytysohjeet.

Turvallisuus ja huomioitavaa: käytä vain steriiliä ja tarkoitukseen sopivaa liuosta, erityisesti kun se tarkoitettu injektioihin tai silmien/nenän huuhtelemiseen. Kontaminaatio, vanhentunut tai väärin säilytetty liuos voi aiheuttaa infektioita tai muita haittavaikutuksia. Hypertoonisia liuoksia tulisi käyttää vain lääkärin ohjeiden mukaan, sillä ne voivat aiheuttaa kudosärsytystä ja nestetasapainon muutoksia. Jos ilmenee epätavallisia oireita, hakeudu terveydenhuoltoon.