sterilointimenetelmiä

Sterilointimenetelmiä ovat prosessit, joilla pyritään tuhoamaan kaikki mikro-organismit, mukaan lukien bakteerit, virukset, sienet ja itiöt, esineistä tai materiaaleista. Tavoitteena on saavuttaa mikrobiologinen puhtaus, jotta voidaan estää infektioiden leviäminen ja varmistaa tuotteiden turvallisuus, erityisesti terveydenhuollossa ja elintarviketeollisuudessa.

Lämpösterilointi on yleisin menetelmä. Autoklaavi käyttää korkeaa painetta ja lämpöä (tyypillisesti 121-134 °C) höyryn avulla tuhoamaan mikro-organismit. Kuivakuumakaappi puolestaan käyttää kuivaa kuumuutta korkeammissa lämpötiloissa (esim. 160-180 °C) pidempiä aikoja. Pastörointi, joka on lämpökäsittely matalammassa lämpötilassa lyhyemmän aikaa, ei tapa kaikkia mikrobeja, mutta vähentää niiden määrää merkittävästi.

Kemialliset sterilointimenetelmät käyttävät kemikaaleja mikro-organismien tuhoamiseksi. Etyleenoksidi (EtO) on tehokas kaasusterilointiaine, jota käytetään lämpöherkkien materiaalien sterilointiin. Vetyperoksidi, sekä nestemäisenä että kaasumaisena (plasma), on toinen vaihtoehto. Myös peretikkahappoa voidaan käyttää.

Muita menetelmiä ovat säteilysterilointi, jossa käytetään gammasäteilyä tai elektronisäteitä, sekä suodatus, jota sovelletaan erityisesti nesteiden ja kaasujen sterilointiin poistamalla mikro-organismit fysikaalisesti. Menetelmän valinta riippuu käsiteltävästä materiaalista, sen lämpöherkkyydestä ja käyttötarkoituksesta. Steriloinnin tehokkuus varmistetaan säännöllisellä validointi- ja monitorointikäytännöillä.