sosiaalipalvelut

Sosiaalipalvelut ovat julkisia perus- ja erityispalveluja, joita kunnat järjestävät asukkailleen sosiaalisen hyvinvoinnin, turvallisuuden ja itsenäisen selviytymisen edistämiseksi. Ne täydentävät terveydenhuoltoa sekä muuta sosiaaliturvaa ja turvaavat erityisesti lapsia, iäkkäitä, vammaisia sekä muita haavoittuvassa asemassa olevia. Sosiaalipalvelut kuuluvat suurimmaksi osaksi kunnan vastuulle, mutta niiden toteuttamista ja rahoitusta ohjaavat lainsäädäntö sekä valtionosuusjärjestelmät, ja ne voivat tehdä yhteistyötä valtion viranomaisten sekä kolmannen sektorin kanssa.

Palvelukokonaisuuteen kuuluvat muun muassa lastensuojelu, perhe- ja vanhus- sekä vammaispalvelut, kotipalvelu ja kotihoito sekä asumisen tukeminen ja asunnottomuuden ennaltaehkäisy. Lisäksi tarjotaan taloudellista neuvontaa ja toimeentulotuen kaltaisia tukimuotoja, arjen hallintaan apua sekä kuntoutusta ja neuvontaa. Erityisiä toimenpiteitä voivat olla mielenterveys- ja päihdetyön tukipalvelut sekä kriisissä saatava tuki.

Access ja prosessit: asiakkaat hakeutuvat palveluihin yleensä sosiaalityöntekijän tai muun sosiaalihuollon ammattilaisen kautta. Tärkeänä osana on palvelutarpeen arviointi ja palvelusuunnitelma, joka ohjaa yksilöllisiä toimenpiteitä. Henkilön tiedot pidetään luottamuksellisina, ja asiakkaalla on oikeus saada tietoa sekä osallistua päätöksentekoon.

Rahoitus ja hallinto: sosiaalipalvelut rahoitetaan pääasiassa kunnan budjetista sekä valtionosuusjärjestelmän kautta. Osa palveluista toteutetaan yhteistyössä kuntien tai hyvinvointiyhteistyön kautta. Sosiaalipalvelut toimivat tiiviissä yhteistyössä terveydenhuollon, varhaiskasvatuksen, koulutuksen sekä asuntopolitiikan kanssa.