somistuksen

Somistuksen on suomalaisessa kielessä sekä toiminnan että tuloksen nimitys, joka tarkoittaa koristeiden lisäämistä ja koriste-elementtien käyttämistä esineissä, tiloissa tai esityksissä. Sanaa käytetään sekä arjen että ammatillisen suunnittelun yhteydessä. Somistus juontuu verbistä somistaa, jonka merkitys on tehdä jokin asia koristeelliseksi tai esteettisesti miellyttäväksi.

Käyttöala kattaa laajan kirjon: sisustus ja arkkitehtuuri, teatteri- ja elokuvatuotannot sekä muoti ja tekstiilisuunnittelu. Somistusta voidaan tarkastella sekä prosessina että lopputuloksena, jossa huomioidaan motiivit, värit, materiaalit ja tilankäyttö. Tekniikoita ja materiaaleja ovat muun muassa puukoristukset, tekstiilit, maalaukset, seinäpinnoitteet, valaistus sekä esineiden asettelu ja kiinnitys.

Historiallisessa kontekstissa somistuksella on ollut tärkeä rooli eri kulttuurien estetiikassa ja käytännöissä. Kansanuskonnoissa, liturgisissa esineissä sekä kansallisen romantiikan aikana käytetyt ornamentit heijastavat kulttuurin arvoja ja identiteettiä. Modernissa ja nykyarkkitehtuurissa sekä sisustuksessa somistus voi toimia sekä viitteellisenä että funktionaalisena elementtinä, joka luo tilaan ilmeikkyyttä ja tunnelmaa.

Merkitys ja tarkoitus vaihtelevat tilanteen mukaan: somistuksen tehtävänä on lisätä kauneutta ja ilmaisukykyä, korostaa käyttötarkoitusta sekä viestiä symbolisia merkityksiä tai kulttuurista kontekstia. Somistus voi olla tilapäistä tai pysyvää, ja se suunnitellaan usein budjetin, tilan ja käyttötarpeen mukaan.