soluseiniä

Soluseinät ovat solujen ulkoreunaa ympäröiviä jäykkiä kerroksia, jotka eristävät solun sisätilat ulkoisesta ympäristöstä ja toimivat mekaanisena tukena sekä säätelevänä esteenä. Ne vaikuttavat solun muotoon sekä veden ja ionien liikkeisiin solun sisällä. Eläinsoluilla soluseinää ei ole, mutta kasvi-, sieni-, bakteeri- ja arkeisoluilla soluseinät ovat yleisiä.

Kasvi- ja algsoluseinät koostuvat pääasiassa selluloosamikrofibrilleistä, jotka ovat upotettuina matriisiin, johon kuuluu hemicellulooseja ja pektinejä. Primaarin soluseinän lisäksi kasveilla voi kehittyä sekundaarinen soluseinä, jossa on ligniiniä. Selluloseyntaasin entsyymit sijaitsevat plasmamembraanissa ja rakentavat mikrofibrillejä soluseinän sisälle.

Sienen soluseinät koostuvat pääasiassa kitiinistä, jota tukevat glukaanikset ja muut polysakkaridit. Tämä rakenne antaa sienille mekaanista kestävyyttä ja suojaa ulkoisilta rasituksilta. Joidenkin antifungaalisten lääkkeiden vaikutus perustuu kitiinin synteesin estoon.

Bakteerien soluseinät koostuvat peptidoglykaaniin, joka muodostaa vahvan kerroksen solukalvon ulkoiseen rakenteeseen. Gram-positiiviset bakteerit ovat paksumpia, Gram-negatiiviset ohuempia; negatiivisilla bakteereilla on lisäksi ulkoinen membraani, jossa voi olla lipopolysakkarideja. Arkeilla soluseinät voivat olla pseudopeptidoglykaania tai S-layerin kaltaisia rakenteita, ja niiden koostumus vaihtelee suuresti.

Soluseinät vaikuttavat sekä muotoon että kestävyyteen ympäristön paineita vastaan ja heijastelevat valtakunnan sekä ekologisen sopeutumisen eroja.