sivuhaarojen

Sivuhaarojen käsite viittaa pääakselin ulkopuolelle haaroviin sivuhaaroihin, joita esiintyy yleisesti kasveissa, sekä harvemmin muissa biologisissa ja teknisissä järjestelmissä. Kasveissa sivuhaarat kasvavat yleensä aksillaarisista silmuista, jotka sijaitsevat lehden varresta lähtevien kierteiden (aksillaarisilmu) yhteydessä. Sivuhaarojen muodostuminen ja määrään vaikuttavat sekä lajikohtaiset perityt ominaisuudet että ympäristötekijät.

Kasvatus ja kehitys riippuvat hormonisesta sääntelystä. Apikaalinen dominanssi, jolloin pääakselin kasvua säätelee erityisesti kasvinsuojelun hormoni auxiini, rajoittaa usein sivuhaaroja. Kun päälaitevaikutus heikkenee tai ympäristöolosuhteet muuttuvat, aksillaariset silmut voivat aktivoitua ja sivuhaarat kehittyä. Sivuhaarojen sekä paksuuden että pituuden hallinta on tärkeä osa puutarhanhoitoa ja metsänhoitoa, koska ne vaikuttavat kasvin muotoon, tukevuuteen ja valon keräämiseen.

Toiminnallisesti sivuhaarat laajentavat kasvupinta-alaa, parantavat valo- ja kaasuvuorovaikutuksia sekä mahdollistavat suuremman kukinnan ja hedelmöityksen potentiaalin. Ne voivat myös vaikuttaa kasvin kestävyyteen ja stabiliteettiin sekä siihen, miten kasvi reagoi ympäristön stressiin. Leikkauksella ja koulutuksella voidaan muokata sivuhaarojen määrää, paksuutta ja suuntaa, jolloin kasvin käytännöllinen muoto ja tuotantohyöty paranevat.

Sivuhaarat ovat siten merkittävä osa rakenteellista ja toiminnallista monimutkaisuutta sekä luonnollisissa että ihmisen suunnittelemissa järjestelmissä.