siviiliprosessi

Siviiliprosessi tarkoittaa Suomen yleisissä tuomioistuimissa käytävää yksityisoikeudellisten riita-asiaa koskevaa oikeudenkäyntiä. Sen piirissä ovat esimerkiksi sopimusriidat, vahingonkorvausvaatimukset sekä omistusoikeuteen, kiinteistöihin, perhe- ja perintöasioihin liittyvät riidat. Rikos- ja hallinto-oikeudelliset ratkaisut kuuluvat toisiin prosessuaalisiin järjestelmiin. Siviiliprosessia säätelevät ensisijaisesti oikeudenkäymiskaari sekä siihen liittyvät riita-, todistus- ja täytäntöönpanosäännökset.

Menettelyn aloittaa kantaja nostamalla haasteen eli toimittamalla haastehakemuksen käräjäoikeudelle. Vastaaja saa tilaisuuden vastata haasteeseen. Käsittely voidaan järjestää kirjallisena tai suullisena oikeudenkäyntinä, jossa osapuolet esittävät puolustuksensa ja todisteensa. Todistelu voi sisältää asiakirjoja, todistajien kuulemista sekä asiantuntijalausuntoja. Lopullinen ratkaisu annetaan käräjäoikeudessa; tarvittaessa sitä voidaan hakea muutosta hovioikeudesta ja mahdollisesti korkeimmasta oikeudesta.

Käytännössä kantajalla on yleensä todistamisvastuu vaatimustensa tueksi, mutta vastaaja voi esittää vastineen ja vastata esitettyyn aineistoon. Oikeudenkäynnin aikana painottuvat sekä kirjallinen että suullinen argumentointi sekä todistusaineiston arviointi. Ratkaisulla on tuomio tai päätös, ja sen jälkeen seuraavat mahdolliset täytäntöönpanokustannukset sekä -menettelyt.

Riidat voivat nousta hovioikeuteen muutoksenhaun kautta; tietyissä tapauksissa asia voidaan viedä korkeimpaan oikeuteen. Tuomio pannaan täytäntöön lain velvoitteiden mukaan ulosottotoimilla. Siviiliprosessi tavoittelee oikeudenmukaisen, asianmukaisen ja kohtuullisen riidanratkaisun sekä oikeudenalaisten kustannusten oikeudenmukaisen jakamisen.