silkkiä

Silkki on luonnonkuitu, jonka pääasiallinen lähde on silkkiperhosen toukka, erityisesti Bombyx mori. Silkin tuotantoa kutsutaan serikulttuuriksi: toukat kasvatetaan mulperipuissa, ja niiden kehittyessä ne kutovat kotelonsa. Koteloista saatava kuitu keritään, ja kerinän aikana kuitu degummoidaan eli serisiin poistetaan, jolloin kuitu on puhdas fibroiinia. Yksittäinen filamentti voi olla pitkä ja vahva, ja kerimisen jälkeen siitä valmistetaan erilaisia silkistä tehtyjä kankaita.

Silkki on lujuudeltaan korkea suhteessa painoonsa, elastinen ja hyvän kosteudenimemiskyvyn omaava kuitu. Se on kuitenkin herkkä valolle, korkeille lämpötiloille ja tietyille kemikaaleille. Hoito: useimmiten suositellaan kuivapesua tai hellävaraista käsinpesua miedolla pesuaineella; pesu viileässä vedessä; vältetään valkaisua; silitys matalalla lämpötilalla kosteiden silkkien läpi.

Käyttö: silkkiä käytetään laajasti vaatetuksessa (mekot, paidat, asusteet) sekä kodintekstiileissä (lakanat, verhot, liinat). Erilaisia silkistä valmistettuja kankaita ovat satiininen, kreppi, charmeuse, organza ja brokaatit.

Historia: silkki kehitettiin Kiinassa arviolta yli 4 000 vuotta sitten. Sen tuotto levisi silkkitie pitkin Aasiaan ja Eurooppaan; nykyisin suurimmat tuottajamaat ovat Kiina ja Intia sekä muut Aasian maat sekä Eurooppa.

Eettiset näkökulmat: perinteinen silkkituotanto vaatii toukan tappamisen; vaihtoehtoja ovat ahimsa- tai peace-silkki, jossa toukat pääsevät kehittymään kotelostaan ennen kuitujen keräämistä.