silaaniyhdisteet

Silaaniyhdisteet ovat piin (Si) muodostamia yhdisteitä, jotka kattavat sekä epäorgaaniset silanit kuten SiH4 että monimutkaisempia organosilaaniyhdisteitä. Näissä yhdisteissä Si on kiinnittynyt sekä veteen reagoiviin Sihydridi- että hiiliketjuun sidottuihin ryhmiin, mikä luokittelee ne laajasti organosilaaniyhdisteisiin.

Luokittelu ja yleiset rakenteet. Epäorgaaniset silaaniyhdisteet sisältävät Si–H-sidoksia (esim. SiH4) sekä halogeni- tai muita substituentteja sisältäviä derivaatteita (esim. SiCl4). Organosilaanit muodostuvat, kun Si on kiinnittynyt orgaanisiin ryhmiin (esim. R3SiH, R2SiH2, RSiH3). Lisäksi ryhmään kuuluvat polysilaaneihin ja silikoniyhdisteisiin liittyvät matsut, kuten erikoisterveelliset organosilaanit käytännön sovelluksissa.

Valmistus ja kemialliset reaktiot. Valmistusmenetelmät vaihtelevat: epäorgaaniset silaaniyhdisteet syntyvät usein pelkistys- tai hydrolyysireaktioissa Si-halogeeniyhdisteiden kanssa, kun taas organosilaanit muodostuvat hydrosilylaatioreaktioilla sekä halogeeniyhdisteiden korvaus- ja Grignard-reaktioilla. Reaktioissa korostuvat Si–H- tai Si–C-sidokset sekä turvasäätely veden ja hapen ilta.

Käyttö ja sovellukset. Silaaniyhdisteet toimivat raaka-aineina silikonien, silikoniyhdisteiden ja erilaisiin liima- sekä tiivisteaineisiin liittyvissä prosesseissa. Niitä käytetään myös pintakäsittelyissä, elektroniikassa sekä erilaisten polysilaanien ja organosilaanien valmistuksessa sekä laboratorio- ja teollisuusmenetelmissä.

Turvallisuus. Monet silaaniyhdisteet ovat helposti syttyviä ja voivat reagoida veden kanssa muodostaen vetykaasua sekä rikkonaisia oksideja. Käsittely tapahtuu yleensä inertissä ympäristössä, asianmukaisten suojavarusteiden ja hyvän ilmanvaihdon vallitessa.