sijoitusanalyysi

Sijoitusanalyysi on prosessi, jossa arvioidaan sijoitusmahdollisuuksien houkuttelevuutta, riskejä ja odotettavaa tuottoa. Analyysi voi kohdistua yksittäisiin arvopapereihin, kuten osakkeisiin ja joukkovelkakirjoihin, sekä laajempiin investointikonteksteihin kuten rahastoihin, sektorikohtaisiin sijoituksiin tai kokonaisportfolion rakenteeseen. Tavoitteena on tukea päätöksentekoa ja parantaa riskinhallintaa.

Fundamentaalinen sijoitusanalyysi tutkii yrityksen tai sijoitusinstrumentin taustatekijöitä: tulosta, kassavirtaa, velkaantuneisuutta, kasvunäkymiä, kilpailuetua ja johtoryhmän kykyä hyödyntää resursseja. Arvostus voidaan arvioida muun muassa tuloskasvun, kassavirran ja riskin näkökulmasta sekä erilaisilla tunnusluvuilla kuten P/E, P/S, EV/EBITDA tai diskontatun kassavirran (DCF) menetelmällä.

Tekninen analyysi ja kvantitatiivinen lähestymistapa tarkastelevat hintojen ja kauppojen tilastollisia ominaisuuksia sekä kaavioita ja trendejä. Teknisen analyysin keskeisiä välineitä ovat hintatrendit, volatiliteetti ja liukuvat keskiarvot, kun taas kvantitatiivinen analyysi hyödyntää matemaattisia malleja, faktoripisteitä sekä riskin- ja tuottovaikutusten mittauksia.

Riskien hallinta on olennainen osa sijoitusanalyysiä. Siihen kuuluu hajautus, riskin määrittäminen ja salkun säännöllinen tarkastus sekä toleranssin määrittäminen. Mittareita voivat olla beta, Sharpe-lukuarvo, Sortino-luku ja maksimipainotus.

Käytännön sovellukset tähtäävät sekä yksittäisten sijoitusten valintaan että salkun rakenteen suunnitteluun. Sijoitusanalyysiin sisältyy usein due diligence -prosessi, skenaario- ja herkkyysanalyysit sekä jatkuva seuranta ja markkinaolosuhteiden mukaan päivittäminen.

Analyysi riippuu saatavilla olevasta tiedosta, mallien olettamuksista ja inhimillisestä virheestä. Epätarkka tieto tai virheelliset mallit voivat johtaa epäedullisiin päätöksiin ja tuotto-odotusten poikkeamiin.