sekoitekuidut

Sekoitekuidut ovat tekstiilikuituja, joiden koostumus muodostuu kahden tai useamman erilaisen kuitutyypin sekoituksesta. Tavoitteena on yhdistää kunkin kuidun ominaisuudet siten, että lopputuotteesta saadaan sekä käyttötarkoitukseen sopiva että kustannustehokas. Yleisiä yhdistelmiä ovat puuvilla–polyesteri, viskoosi–puuvilla sekä puuvilla–spandex-sekoitukset.

Seokset muodostuvat sekä kuitu- että lankatasolla. Kuitutasolla kuituja sekoitetaan jo ennen kehräystä, jolloin syntyy sekoitettuja kuituja. Langat voivat sisältää sekoitettua filamenttia tai olla monikerroksisia, kuten core-sheath-rakenteita. Koostumus ilmoitetaan painoprosentteina, esimerkiksi 60 % puuvillaa ja 40 % polyesteriä.

Edut ovat parempi kosteudenhallinta, muodon säilyvyys, kestävyys ja usein kustannussäästöt. Haitat voivat olla erottamiskykyisten kuitujen eriytyminen käytössä sekä vaihtelevat pesu- ja hoito-ohjeet. Kierrätys on haaste, koska erilaisten kuitujen erotteleminen on vaikeaa.

Käyttökohteita ovat vaatteet kuten t-paidat, college-paidat ja farkut sekä kodintekstiilit ja tekniset tekstiilit. Puuvilla–polyesteriseokset ovat suosittuja arjen tuotteissa; viskoosi-sekoitteet puolestaan korostavat pehmeyttä ja kosteudenhallintaa.

Ympäristövaikutuksiltaan sekoitekuidut voivat sekä supistaa uusien kuitujen tarvetta että lisätä kierrätysvaikeuksia, mikä korostaa elinkaariajattelua suunnittelussa.