erotteleminen

Erottaminen (erotteleminen) on suomenkielinen termi, joka pohjautuu verbiin erottella. Se tarkoittaa erottamista, tunnistamista ja erojen tekemistä. Sillä on laaja käyttöala: sitä käytetään kuvaamaan sekä matematiikassa että luonnontieteissä sekä sosiaalisissa ja teknisissä yhteyksissä.

Matematiikassa erottaminen tarkoittaa differentiointia eli derivaatan laskemista, eli funktion muuttujan hetkellisen muutoksen nopeutta. Yleisiä merkintöjä ovat f'(x) ja df/dx; useissa tilanteissa käytetään osittais-erottamista ∂f/∂x.

Biologiassa erottaminen viittaa solujen erilaistumiseen: prosessiin, jossa kantasolut kehittyvät erikoistuneiksi solutyypeiksi geneettisen ilmaisun ja kehityksen säätelyn kautta.

Tekniikassa ja kemiantekniikassa erottaminen tarkoittaa sekoitusten jakamista osiin. Esimerkkejä ovat tislaus, suodatus, separointi ja sentrifugointi. Eri menetelmät perustuvat erilaisiin ominaisuuksiin, kuten kiehumispisteiden tai tiheyden eroihin.

Sosiaalisessa ja kielellisessä kontekstissa erottaminen voi tarkoittaa erojen tekemistä ja luokittelua: neutralisti termi, mutta sitä käytetään myös syrjintään tai segregaatiota tarkoittamaan eriyttämistä ryhmien tai yksilöiden perusteella.

Etymologisesti sana juontaa juurensa verbista erottella, ja -minen muodostaa teon tai prosessin nimen.