seinämä

Seinämä on suomenkielinen termi, joka tarkoittaa rakennuksessa tai arkkitehtuurissa vertikaalista pintaa, joka muodostaa rajat tilojen välille tai rakennuksen ulkokuoren osan. Se voi olla kantava tai ei-kantava, ja se määrittelee tilan rakenteelliset rajat sekä tukee rakennetta.

Seinät jaetaan yleensä ulkoseiniin, sisäseiniin sekä väliseiniin. Ulkoseinä suojaa rakennusta ulkoisilta tekijöiltä ja vaikuttaa energiatehokkuuteen; sisäseinä jakaa tiloja; väliseinät voivat olla kevytrakenteisia ja parantavat akustiikkaa sekä lämpöeristystä. Materiaalit vaihtelevat rakennuksesta riippuen: betoni, tiili, puu sekä kipsilevyt, sekä näiden yhdistelmät. Viimeistelytapoina käytetään maalia, tapettia, laastia tai laattoja. Seinien pinnat voivat lisäksi sisältää äänieristystä, paloeristystä tai kosteudenhallintaa riippuen käytöstä.

Rakennuspiirustuksissa seinämä kuvaa sen paksuuden, materiaalin, kantavuuden sekä muita teknisiä ominaisuuksia, kuten äänieristystä ja kosteudenhallintavaatimuksia.

Etymologia: sana muodostuu sanasta seinä sekä nominaalista päätteestä -mä, jolla kuvattaessa viitataan seinäkaltaiseen pintaan.