saturaatioita

Saturaatioita on termi, jota käytetään kuvaamaan tiloja, joissa jokin järjestelmä on täynnä tai saavuttanut maksimaalisen kapasiteettinsa eikä se enää vastaanota tai pidä lisäystä. Monikko saturaatioita viittaa eri ilmiöihin, joissa täyttyminen ilmenee erilaisissa yhteyksissä.

Kemiassa ja fysiikassa saturaatio liittyy liukenemiseen ja aineiden määrään. Kylläinen liuos on tila, jossa liuotteen määrä ei enää kasva ilman lämpötilan tai paineen muutosta. Supersaturaatio tarkoittaa tilaa, jossa liuoksen pitoisuus on suurempi kuin normaalisti kylläisen mukaan, ja tila voi johtaa kiteytymiseen tai erottumiseen pienin häiriöin.

Fysiikassa ja elektroniikassa saturaatio kuvaa materiaalin tai laitteen rajatilaa. Magneettisessa materiaalissa magneettinen momentti saavuttaa maksimaalisen arvonsa ja lisävoima ei saa aikaan suurempaa magneettista reaktiota. Sähkö- ja vahvistinelämissä saturaatio tarkoittaa tilaa, jossa vahvistimen tai transistorin tulosignaali ei enää kasva jännitteellä, vaan rajautuu. Myös valokuvauksessa ja kuvanmuokkauksessa puhutaan värien tai kirkkauden saturaatioista, joissa värit muuttuvat intensiivisemmiksi tai vähemmän hallituiksi.

Maaperässä ja hydrologiassa kyllästynyt tila tarkoittaa, että huokosissa on vettä eikä ilmaa; tämä vaikuttaa veden liikkumiseen ja maaperän hydraulisiin ominaisuuksiin. Veren hapen kyllästyys (SpO2) kuvaa, kuinka suuri osuus hemoglobiinista on sitoutuneena happeen; tämä on tärkeä mittaus kliinisissä ja terveyteen liittyvissä arvioissa.

Saturaatioita ovat siten monenlaisia ilmiöitä, joissa jokin järjestelmä on saavuttanut tilan, jossa sen riippuvuus lisäästä kapasiteetista rajoittuu.