ruokailutottumuksia

Ruokailutottumukset ovat yksilön ja yhteisön tavat liittyen siihen, milloin, mitä ja kuinka paljon ruokaa nautitaan sekä millaisia käytäntöjä ruokailuun liittyy. Ne kattavat aterioiden määrän ja ajoituksen, annoskokoja sekä ruokaan liittyvät rituaalit, sosiaaliset yhteydet ja aistilliset kokemukset.

Ne muodostuvat sekä biologisista tarpeista että kulttuurisista normeista. Tekijöitä ovat ikä, sukupuoli, elämäntilanne, terveys, taloudelliset mahdollisuudet, uskonto ja arki- sekä vapaa-ajan aikataulut. Ruokailutottumukset voivat ilmetä säännöllisinä päivittäisinä aterioina, taukoina töissä tai koulussa sekä välipaloina tai juomavalintoina.

Kulttuurisesti tavat vaihtelevat maittain. Esimerkiksi monissa länsieurooppalaisissa yhteiskunnissa on perinteisesti ollut kolmen aterian rakenne: aamiainen, lounas ja päivällinen, sekä elintarvikkeiden valinnoissa painottuvat täysjyväviljat, kasvikset, proteiinit ja maitotaloustuotteet. Kansainvälinen ruokailukulttuuri on lisännyt välipalojen ja valmisruokien roolia.

Ruokailutottumusten kehitys vaikuttaa terveyteen ja hyvinvointiin. Energiapitoisuus, kuidut, sokerin ja suolan saanti sekä nesteiden juonti ovat keskeisiä tekijöitä. Globaalit ruokatuulet ja arjen aikataulujen muutos ovat lisänneet epäsäännöllisten aterioiden ja napostelun yleisyyttä, mikä on herättänyt huolta ruokavalio-ongelmien yhteydessä.

Tutkimuksessa ruokailutottumuksia tarkastellaan ravitsemusta, ruokavalion laatua sekä elintapojen välistä yhteyttä terveyteen, ja niitä pyritään ohjaamaan sekä yksilöllisesti että yhteiskunnallisesti ravitsemussuositusten ja julkisen terveyden edistämisen keinoin.