ruiskuissa

Ruiskuissa on keskeinen asema lääketieteessä, mutta sana voi viitata myös kieliopilliseen muotoon. Tämä artikkeli keskittyy ruiskuihin eli syringesiin sekä niiden käyttötapoihin, ominaisuuksiin ja turvallisuuteen.

Ruisku on instrumentti, jolla nesteitä imetään ja ruiskutetaan elimistöön. Tyypillinen ruisku koostuu putkesta (ruiskukammio), männästä (plunger) ja neulasta. Monet kertakäyttöiset ruiskut toimitetaan steriileinä pakkauksissa, ja ne avataan vasta käyttöä varten. Osat voivat olla kiinnittyviä (luer-lock) tai irrotettavia (luer-slip), riippuen mallista.

Erilaisia ruiskuja ovat kertakäyttöruiskut, uudelleenkäytettävät lasiruiskut sekä erityiset insuliiniruiskut. Neulojen mitoitus ilmoitetaan gauge-koon mukaan; suurempi luku tarkoittaa ohuempaa neulaa. Tilavuudet vaihtelevat pienistä 0,3 ml insuliiniruiskuista yleisiin 1–3 ml ruiskuihin sekä suuriin, jopa 50 ml erikoisruiskuihin.

Käyttö ja sovellukset vaihtelevat: ruiskuja käytetään lääkkeiden annosteluun ja jotkin laboratoriotoiminnot mukaan lukien verinäytteiden ottaminen. Injektioiden reitit voivat olla subkutaanisia, intramuskulaarisia tai harvinaisissa tapauksissa suonensisäisiä, riippuen lääkkeestä ja käyttötarkoituksesta. Käytön yhteydessä korostuvat annosteluvarmuus, aseptinen työskentely ja oikea neulan valinta.

Turvallisuus ja hävittäminen: käytetyt ruiskut ja neulat ovat kertakäyttöisiä ja ne tulee hävittää asianmukaisesti terveydenhuollon jätteisiin, usein erikseen tarkoitettuihin astioihin. Ruiskuja säilytetään puhtaina, kuivina ja suojassa valolta sekä lämmöltä.

Kielitieteellinen huomautus: ruiskuissa on sanan ruisku monikon inessiivimuoto, joka tarkoittaa "in syringes" (in ruiskuissa).