roskapostitus

Roskapostitus on massaisesti lähetettyjä sähköpostiviestejä, joiden tarkoituksena on mainostaa, kalastella tietoja tai aiheuttaa vahinkoa vastaanottajalle. Se voi esiintyä myös sosiaalisessa mediassa tai muissa viestintäkanavissa. Ilmiö on globaali ja huomattava tietoturva- sekä kustannusongelma.

Muodot vaihtelevat: sähköpostin roskapostitus, suuria käyttäjätilien kommenttikeskusteluihin, sekä linkit ja liitteet, joiden tarkoitus on mainostaa tai johdattaa huijauksiin. Yleisimpiä motiiveja ovat mainonta, tietojen kalastelu (phishing) sekä haittaohjelmien jakelu.

Tekniikat voivat sisältää massapostitusta, lähettäjän identiteetin harhaanjohtamista (spoofing), bottiverkkojen käyttöä sekä ostettujen postituslistojen hyödyntämistä. Roskapostin vaikutukset ilmenevät käyttäjien henkilökohtaisen tiedon ja laitteiden turvallisuuden vaarantumisena, verkon liikenteen kuormituksena sekä yritysten ja julkisten palvelujen toimintakustannusten kasvuna.

Lainsäädäntö eri maissa kieltää tai rajoittaa epätoivottua viestintää ja vaatii vastaanottajan suostumusta markkinointiviestinnälle. Euroopan unionissa säädökset liittyvät yksityisyyteen ja sähköisiin viestintäpalveluihin; kansallisella tasolla on vastaavia rajoituksia ja valvontavastuita. Suomessa roskapostin vastaiset toimet nojautuvat näihin yleisiin periaatteisiin sekä kuluttajansuojalainsäädäntöön.

Torjunta perustuu sekä teknologiaan että käyttäjäkäytäntöihin. Sähköpostin roskapostisuodattimet, palomuurit ja liikenteen analysointi auttavat estämään roska-viestit. Sähköpostin autentikointi, kuten SPF, DKIM ja DMARC, parantaa tehoa estää väärä osoitteiden käyttöä. Käyttäjien kannalta on suositeltavaa olla avaamatta epäilyttäviä liitteitä, olla klikkaamatta tuntemattomien linkkejä ja tilata viestit vain luotetuista lähteistä.

Roskapostitus on jatkuva ilmiö, johon sekä teknologia että lainsäädäntö vastaavat kehittyvät vastatoimet ja paremmat käytännöt.