rikostutkinnasta

Rikostutkinta on rikosten selvittämisen ja esitutkintaprosessin keskeinen osa oikeuslaitoksessa Suomessa. Sen tavoitteena on selvittää, onko tapahtunut rikos, ketkä ovat mahdollisia rikoksen tekijöitä, sekä kerätä ja arvioida todisteet sekä valmistella syyte tai todeta, ettei rikosta ole tapahtunut. Esitutkinta on pre-silytilyvaihe, joka johtaa syyteharkintaan tai tutkinnan lopettamiseen.

Rikostutkinnasta vastaa pääasiassa poliisi, jonka toimia ohjaa tutkinnanjohtaja ja jonka toimintaa valvoo syyttäjä. Erikoistapauksissa keripäin poliisiyksiköllä voi olla omat erityisosaamisensa, kuten Keskusrikospoliisi. Esitutkinnan aikana kerätään todisteita, kuulustellaan todistajia ja epäiltyä, suoritetaan teknisiä ja digitaalisia tutkimuksia sekä mahdollisesti hankitaan oikeudellisesti sallitut pakkokeinot. Pakkokeinojen käytöstä säädetään lailla ja ne edellyttävät asianmukaista valvontaa.

Prosessi käynnistyy usein rikosilmoituksella tai muulla tutkintaviranomaisen aloitteella. Tutkinnan aikana noudatetaan oikeudellisia oikeuksia, kuten oikeutta saada oikeudellista apua, oikeutta tulla kuulluksi sekä oikeutta suojella yksityisyyttä ja syyntakeisuutta. Tavoitteena on koota riittävät näyttöperusteet siitä, onko syyte jotakin rikoslaissa tarkoitettua tekoa, ja tehdä päätös siitä, nostetaanko syyte vai lopetetaanko esitutkinta. Esitutkinta päättyy yleensä tutkinnanjohtajan päätökseen, jonka jälkeen syyttäjä tekee lopullisen harkinnan syytteen mahdollisuudesta.